Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Virossa monella on edessä kova syksy – tutun perusruuan hinta noussut jopa 125 prosenttia

Suomessa on kesän ajan kauhisteltu kasvavaa inflaatiota, joka on noussut jo lähes kahdeksaan prosenttiin. Kaukana ollaan kuitenkin vielä Viron inflaatioluvuista, jotka olivat heinäkuussa 2022 koko euroalueen korkeimmat: 22,7 prosenttia. Yhtä korkeita lukuja on Virossa nähty viimeksi 1990-luvun alussa.

Vaikka keskimääräinen bruttopalkka nousi Virossa alkuvuonna yli 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna, eivät palkankorotukset pysy kiihtyvän inflaation vauhdissa. Tämä tarkoittaa sitä, että reaalipalkat laskevat. Palkat eivät myöskään nouse tasaisesti. Kovaa nousua on esimerkiksi it-alalla, mutta monilla matalapalkka-aloilla palkat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Epätasapaino hinta- ja palkkakehityksessä vaikuttaa monen virolaisen arkeen, sillä Virossa reilu 2 prosenttia väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä ja noin 20 prosenttia suhteellisessa köyhyydessä.

– Kun hinnat nousevat ja reaalipalkat tippuvat samanaan aikaan, yhä useampi virolainen joutuu kaupassa miettimään, mihin on varaa ja mihin ei, Suomen Viron suurlähetystön kaupallisten asioiden neuvonantaja

Frans-Anton Flander toteaa.

Esimerkiksi perunoiden hinta nousi Virossa toukokuussa edelliseen vuoteen verrattuna 125 prosenttia, tuoreen kalan hinta 77 prosenttia ja kananmunien hinta 53 prosenttia.

Kohoava sähkönhinta ei helpota tilannetta. Virossa keskuslämmitetystä asuntokannasta merkittävä osa sijaitsee niin sanotuissa matalan energiatehokkuuden taloissa, joissa kohoavat hinnat voivat aiheuttaa valtavia sähkölaskuja. Virossa energiakriisi alkoikin osittain jo ennen Ukrainan sotaa ja jo viime talvena nähtiin asumiskustannusten nousun kompensoimista vaativia mielenosoituksia.

– Tällä hetkellä tilanne on todella epävarma ja on hirveä hankala ennustaa, meneekö tilanne Virossa vaikeammaksi vai helpommaksi. Energian hinta heittelee. Elokuussa hinnat nousivat, mutta nyt syyskuussa sähkön futuurihinnat ovat jo laskeneet jonkin verran, Frans-Anton Flander sanoo.

Viime talvena Viron hallitus päätyi väliaikaisiin tukitoimenpiteisiin energian hinnan osalta. Tänä vuonna uusi hallitus varautuu tulevaan talveen panostamalla sekä energian saatavuuteen että tukitoimiin. Vielä on epäselvää, miten hallitus aikoo rahoittaa tukitoimet.

– Reaalipalkkojen lasku ja kohoavat energianhinnat osuvat kerrannaisvaikutusten ansioista pahimmin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Sen takia hallituksen lupaama energian hintakompensaatio oli Virossa toivottu ja odotettu, Flander lisää.

Elokuussa hallitus käynnisti Virossa keskustelut valtion vuoden 2023 budjetista. Uusi hallitus päätti jo toimikautensa aluksi kolmesta tukitoimenpiteestä, jotka ovat energian hintakompensaatio, verovapaan tulorajan nosto ja lapsilisien korottaminen.

Hallituksen suunnitelmien mukaan verovapaa tuloraja nousee 654 euroon kuukaudessa nykyisestä 500 eurosta. Tällä on tarkoitus helpottaa kansalaisten kasvanutta kustannustaakkaa. Lisäksi Viron valtiovarainministeri Keit Pentus-Rosimannus on väläytellyt myös tuloveron poistamista eläkkeistä.

Lapsilisät hallitus haluaa korottaa kolmen ensimmäisen lapsen osalta 80 euroon lasta kohden. Lisäksi suurperheiden tuki nousisi 600 euroon. Lapsilisät on myös tarkoitus indeksoida vuodesta 2024 lähtien eläkkeiden tapaan.

Viron hallituksen lupaama energian hintakompensaatio koskee sekä sähkön että kaasun hintaa. Kotitalouksille tarjotaan mahdollisuutta hankkia sähköä tuettuun hintaan sähköpörssin ulkopuolelta. Lisäksi he saavat sähkön ja kaasun hinnasta alennuksia.

Kuluvan syksyn budjettineuvotteluissa painottuvat panostukset energiaan ja turvallisuuteen. Niiden lisäksi mietitään myös mahdollisia säästökohteita.

– Virossa velkatilanne on hyvä. Jos maan valtion velkaa verrataan EU- ja euromaihin, se on edelleen pienimmästä päästä. Nyt käytävät budjettineuvottelut eivät tarkoita sitä, että Viro ryhtyy suureen velanottoon vaan samalla priorisoidaan asioita ja mietitään säästöjä. Esimerkiksi liikennesektorilla on päädytty lykkäämään useita tiehankkeita kohonneiden kustannusten vuoksi. Myös monien toteutettavien tiehankkeiden suuruusluokasta joudutaan tinkimään, Flander toteaa.