Espoon rannikolla on nyt niin matalaa, että purjeveneillä on ollut paikoin vaikeuksia.
Tuossa poijujen välissä se tapahtui, Kai Michelsson kertoo Nuottaniemen satamassa. Hän seurasi omasta veneestään, kun toinen purjevene rantautui. Yhtäkkiä kuului klonks, kun rantautuja kolahti kiveen.
– Vahinkoja ei tullut. Se oli vain äänivamma, mutta kyllä sitä ihmeteltiin joukolla, Michelsson kertoo.
Michelssonin tietojen mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun purjevene osui kiveen tällä paikalla. Hän ei muista, että vesi olisi ollut yhtä matalalla.
– Enhän minä tosin ole purjehtinut vasta kuin 50 vuotta.
– Purjeveneilijät ovat löytäneet sekä maapallon että laituriankkureita, kommentoi Espoon Pursiseuran toiminnanjohtaja Juha Pennanen.
Pennanen korostaa, että hänen tietoonsa ei ole tullut isompia haavereita eikä hän ole kuullut, että moottoriveneilijöillä olisi ollut ongelmia.
– Meidän syvimmät purjeveneet ovat noin 2,75 metriä. Pohjakosketuksia ja kiinnijäämisiä on ollut, mutta en ole kuullut, että kukaan olisi ajanut kovaa vauhtia kiveen. Väylillä tämä on näkynyt niin, että esimerkiksi Temppelisalmen (Ison Vasikkasaaren pohjoispuolella) läpi ei ole päässyt purjeveneellä, Pennanen kertoo.
Kyllä sitä ihmeteltiin joukolla.
Kai Michelsson
Merivesi on nyt poikkeuksellisen matalalla, vahvistaa Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Anni Jokiniemi. Hangossa ja Turussa on Jokiniemen mukaan mitattu syyskuun osalta jopa ennätyslukuja, eli vedenpinta ei mittaushistorian aikana ole syyskuussa ollut koskaan yhtä matalalla. Matalampia arvoja on kuitenkin voitu mitata keväisin.
Myös pääkaupunkiseudun edustalla ollaan lähellä syksyn ennätyslukemia.
– Helsingissä 9. syyskuuta merivedenkorkeus oli alimmillaan -53 cm suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen. Mittaushistoria alkaa Helsingissä vuodesta 1904, ja vain muutaman kerran koko aikana on lukema syyskuussa ollut alempi. Yleensä syksyt ovat myrskyisiä ja sateisia ja vedet ovat enemmänkin korkealla, Jokiniemi kertoo.
Jos vedenpinta laskee Helsingissä -60 senttimetriin teoreettisesta keskivedenkorkeudesta, Ilmatieteen laitos antaa varoituksen matalasta vedestä. Jokiniemi arvioi, että tähän ei tarvitse mennä.
– Vedenpinta on 9. syyskuuta jälkeen alkanut nousta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei varoitusta jouduta antamaan, hän sanoo.
Veneilijöiden kannattaa kuitenkin huomioida, että vettä on nyt kölin alla vähemmän kuin tavallisesti. Myös kauppamerenkulussa saatetaan Jokiniemen mukaan joutua kulkemaan kevyemmässä lastissa.
Syksy on pääkaupunkiseudulla ollut poikkeuksellisen kuiva. Sateettomuudella Suomessa tai muuallakaan Euroopassa ei Jokiniemen mukaan kuitenkaan ole kovin suurta vaikutusta Itämeren merivedenkorkeuteen.
– Merivedenkorkeuteen rannikolla vaikuttaa koko Itämeren vesimäärä. Se taas riippuu pitkälti siitä, miten Tanskan salmista virtaa vettä Itämereen ja Itämerestä pois. Lisäksi merivedenkorkeuteen vaikuttavat korkeapaine, joka nimensä mukaisesti painaa vettä alas, sekä tuulen suunta, joka kuljettaa vettä pois rannikolta, Jokiniemi selvittää.
Vesi on matalalla myös sisävesissä. Espoonjoen vesistön joissa ja järvissä on mitattu poikkeuksellisen alhaisia lukemia. Vesistöön kuuluvat Espoonjoen lisäksi muun muassa Pitkäjärvi, Lippajärvi ja Bodominjärvi.
– Espoonjoen havaintoasemalla Kauklahden kohdalla vesi ei ole 15 vuoteen ollut näin alhaalla. Myös Pitkäjärvessä vedenpinta on selvästi tavanomaista matalammalla, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Sisävesissä suurin syy alhaiseen vedenkorkeuteen on Myllyniemen mukaan vähäsateinen syksy. Myös lämmin sää on vaikuttanut, sillä maasta haihtuu tällöin vettä enemmän.
Vaikka vesi on nyt matalalla, voidaan myöhemmin syksyllä saada tulvia.
– Pieni vesistö, kuten Espoonjoen vesistö, palautuu nopeasti. Vedenkorkeus lienee normaali jo marraskuussa. Jos rankkasateita tulee, tulee todennäköisesti myös tulvia, Myllyniemi toteaa.