Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vikkelä pieni vieras vipelsi juna-aseman laiturilla Espoossa – ”Harvemmin ne aivan asfalttiviidakon keskelle asettuvat”, sanoo erikoistutkija

Tutkija arvioi, että lumikoiden, kärppien, kettujen ja näätien määrä voi olla kasvussa pk-seudulla.

Pieni ja vikkeläliikkeinen eläin kiinnitti Leppävaaran juna-asemalla liikkuneen Riku Hautalan huomion äskettäin.

Hautala onnistui nappaamaan eläimestä kuvan, kun se vipelsi pitkin asemalaituria. Hän arvelee, että kyseessä oli lumikko.

– Lumikkoa ei ole tullut aivan näin urbaanissa ympäristössä vastaan, vaikka lumikoiden tiedetäänkin löytäneen tiensä kulttuuriympäristöihin, Hautala kertoo.

Erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke) vahvistaa, että kyseessä oli lumikko. Se ei ole aivan harvinainen otus pääkaupunkiseudulla, joskin hyvää tuuria lumikon bongaaminen vaatii.

Holmala arvioi, että pienpetoja liikkuu erityisesti niillä asuinalueilla, joiden lähistöllä on jonkinlainen yhteys metsään tai edes kohtalaisen kokoiseen metsikköön.

– Lumikko- ja kärppähavaintoja on tullut ajoittain Luonnonvarakeskukseenkin asti. Olenpa jopa itsekin nähnyt jokusen kärpän ja lumikon taloyhtiön piharakennusten lähettyvillä.

Lumikko ja kärppä saalistavat myyrien ja hiiriä, joten etenkin hyvinä myyrävuosina molempia voi nähdä.

– Yleensä ne liikkuvat kasvillisuuden suojissa, mutta tähyilevät välillä ympärille. Molemmat ovat vikkeliä liikkeissään. Kärppä on enemmän yöaktiivinen, ja lumikko on liikkeellä ympäri vuorokauden.

Holmalan mukaan monet piennisäkkäät "kaupungistuvat", eli tulee yksilöitä, jotka oppivat pärjäämään ihmisen muokkaamassa ympäristössä.

– Harvemmin ne aivan asfalttiviidakon keskelle asettuvat, mutta suomalaisissa kaupungeissa on tyypillisesti niin paljon viherympäristöä, että sopiva elinympäristö löytyy.

Lumikkojen ja kärppien lisäksi Lukeen tulee pk-seudulta säännöllisesti havaintoja ketuista sekä näädistä, joita voi tavata lähinnä metsissä.

– Näätien tärkein saalislaji on orava, ja laji itsekin on paljon puissa aikaa viettävä.

Kaupunkinisäkkäiden seurantaan ei ole ainakaan toistaiseksi käytössä systemaattista havainnointijärjestelmää. Arviointi perustuu kansalaisten satunnaisiin havaintoihin ja jonkin verran tutkijoiden asiantuntija-arviointiin.

– Kautta linjan viimeisten kymmenen vuoden ajan erilaiset nisäkäshavainnot kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, ovat lisääntyneet, mikä viittaa siihen, että myös eläinkannat olisivat kasvaneet.