Tapiolalainen Otto Helve kertoo koronavuosien olleen äärimmäisen opettavaisia.
Nyt on palattu normaaliin arkeen, Otto Helve, 49, huokaisee.
Helve tervehtii jämäkästi kättelemällä ja kertoo, että työpäiviin mahtuu jälleen muutakin kuin koronaa – koronarokotusten jatkon miettimisen lisäksi esimerkiksi apinarokon seuraamista.
Helven Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa johtama yksikkö on vastannut muun muassa koronan torjuntaohjeista ja koronaviruksen seurannan työkalujen kehittämisestä.
– Harvoin mahtuu yhtä paljon työtä yhtä lyhyeen – tai pitkään aikaan, Helve sanoo.
Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet Helven sanoin raskaita, työläitä ja opettavaisia.
– Ehkä tärkein oppi on se, etteivät asiat mene niin kuin on ajateltu. Suunnanmuutoksia on pystyttävä tekemään nopeasti ja kaikkia toimia pitäisi katsoa kriittisesti.
Helven johtamat joukot pohtivat parhaillaan koronarokotusten jatkoa. Syksyllä rokotuksia kohdistetaan koronaviruksen riskiryhmiin kuuluville.
– Oleellista on se, että kaikki halukkaat ovat saaneet suositusten mukaiset rokotukset ja riski vakavaan tautiin alkaa olla pieni. Moni on myös jo sairastanut taudin. Näin ollen mahdollisen tartuntamäärien kasvun ei tulisi näkyä yhteiskunnassa eikä vakavien tautien määrissä yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin.
– On mahdollista, että nuoremmissa ikäryhmissä kaikki eivät välttämättä jatkossakaan tarvitse neljänsiä rokotuksia.
Lasten infektiolääkärin koulutuksen saanut Helve ei yllättynyt pandemiasta. Mutta se yllätti, miten erilaisia tilanteita pandemia synnytti ja miten nopeasti niihin kyettiin reagoimaan.
– Yhteiskunta ei välttämättä ole dynaamisen oloinen, mutta asioita pystyttiin ratkomaan pääosin yllättävän nopeasti. Aina ratkaisut eivät kuitenkaan olleet onnistuneita tai tehokkaita.
Suomen pandemiavalmius perustui influenssan oppeihin, eivätkä sen kaikki lainalaisuudet päteneet koronaan, Helve sanoo. Esimerkiksi se, hillitsikö toisen asteen koulujen sulkeminen epidemian etenemistä, on edelleen auki.
– Nyt arvioidaan, mitkä ratkaisut olivat oikeita ja mitkä olivat toimivia kokonaisuuksia.
Jälkipyykki on alkanut. THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo syytti Ylen kolumnissaan Eroon koronasta -verkoston professoreja kansalaisaktivismista asiassa, josta he eivät ymmärrä tarpeeksi. Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo vastasi Tiede-lehdessä THL:n toimijoiden kirjoittavan pandemia-ajan historiaa uudelleen. Aivelon mukaan Suomessa ei ole syntynyt konsensusta siitä, miten seuraavaan pandemiaan lähdetään.
– Julkinen keskustelu on ollut osin kärjekästä ja ristiriitaista. Kenelläkään ei kuitenkaan ole absoluuttisia vastauksia eikä kukaan voi hallita täysin jonkun toisen sektorin asioita, Helve aloittaa.
– Silti minulla on ajatus, että pääsääntöisesti ihmiset ovat toivoneet toisilleen parasta. Olen huomannut tämän myös siitä kritiikistä ja palautteesta, mitä itse olen saanut. Itse yritän ajatella, että pyrimme kaikki parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Hänestä onnistumista tulisi arvioida lukemattomista näkökulmista.
– Jos tautitaakkaa katsoo, pääosa sanoo, että tässä onnistuttiin. Jos katsotaan vaikkapa taiteen kentän freelancereiden työnteon mahdollisuuksia ja taloudellista tilannetta, ei voi yhtä voimakkaasti sanoa, että onnistuimme.
Se on kuitenkin selvää, että edessä on myös uusia pandemioita, Helve sanoo.
– Olemme saaneet paljon oppeja, miten reagoida uusiin pandemioihin. Täysin niihin ei voi kuitenkaan varautua tai valmistautua.
Koronatilanteen helpottaminen on vienyt Helven takaisin harrastusten pariin.
Työn ja lapsiperhearjen lisäksi aikaa ja energiaa on jälleen riittänyt myös taekwondolle ja lukemiselle.
– Omasta hyvinvoinnista luopuu aika helposti, kun työssä joutuu tekemään enemmän. Tämä kostautuu, Helve tietää.
Tällä hetkellä Helvellä on kesken Anthony Doerrin kirja Taivaanrannan taa. Kirja kertoo toivoa ja tarinaansa etsivistä nuorista.