Taiteilijan uusin teos on hänen esikoisromaaninsa, mutta jo viides julkaistu kirjansa.
Taitelija Raakel Lignell on ehtinyt tehdä elämässä paljon.
Sibelius-Akatemiassa ja Berliinissä oppinsa ammentanut Lignell erikoistui aikanaan viulistiksi. Monipuoliseen työuraan on mahtunut klassisen musiikin lisäksi tuottajana, toimittajana ja juontajana toimiminen.
Lignell käväisi politiikassakin lähes parikymmentä vuotta sitten ja istui yhden kauden Sipoon kunnanvaltuustossa. Hän oli myös kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas 2007.
Viime vuosina sisäinen kirjailija on herännyt. Vuosina 2013—2021 hänen kynästään ovat syntyneet Raxun remppa: rapakunnosta hyvään oloon (Sanoma, 2013), Raxun rinnalla: kohti pysyvää painonhallintaa (Sanoma 2014) ja Raxun mukana: kivusta tasapainoon, (Docendo 2017).
Sarjan täydentää autofiktio: Älä sano, että rakastat (Siltala 2019).
Lignellin esikoisromaani Kevätuhri (Siltala 2022) julkaistiin juuri. Se on fiktiivistä kaunokirjallisuutta ja laatuaan Lignellille ensimmäinen.
Kaikki koettu, nähty ja kuviteltuhan on myös materiaalia.
Puhelimitse leppoisasti jutteleva Lignell kuvailee, että prosessi lähti kirjan suhteen etenemään omalla painollaan.
– 2019 syksyllä on ollut ensimmäisiä ajatuksia uudesta projektista. Tuohon aikaan ilmestyi edellinen teokseni, joten ensin täytyi saattaa siihen liittyneet velvollisuudet maaliin.
Varsinainen luomistyö alkoi 2020.
– Silloin syntyi idea alkuasetelmasta. Klassinen musiikki on oma taustani, joten siitä lähdin liikkeelle. Halusin sijoittaa tarinan viitekehykseen, jonka tunnen henkilökohtaisesti, Lignell kiteyttää.
Työhön meni noin pari vuotta. Kesät Lignell piti taukoa. Tämän vuoden alussa kirja lähti kustantajalle lukuun.
Tämän lehtijutun kirjoittaja pääsi tutustumaan etukäteen teokseen ja luki ensimmäiset neljä lukua.
– Koska klassisen musiikin teoksia esiintyy kirjassa paljon. Kyseisistä kappaleista olen tehnyt Spotify-palveluun soittolistan, jonka nimi on: Raakel Lignell: Kevätuhri-kirja, Lignell vinkkaa.
Itse tarina käynnistyy oikeanlaisella rytmillä luoden lähtökohdat tarinalle — sukupolvelta toiselle siirtyvät salaisuudet. Tarinan päähenkilöt Rebekka, Erik, Frida ja Ester muodostavat uusperhe-keskiön. Vähitellen tarinan päästessä kunnolla vauhtiin, alkavat salaisuudet ja menneisyys jokaisen osalta raottua.
– Kyseessä on sukupolvet ylittävät menneisyyden haamut ja taakat, joihin liittyy tuskaa, häpeää ja surua. Alusta lähtien oli selvää, että päähenkilö on musiikkimaailman edustaja, naiskapellimestari (Rebekka), Lignell paljastaa.
Kirja on kirjoittajan mukaan myös yhteiskunnallisesti kantaaottava. Tarinassa on parisuhteita ravistelevia teemoja ja tapahtumia.
– Olemme varsin sokeita sukupuolien tietyntyyppisiin asetelmiin ja käytösmalleihin. Kun niitä lähdetään hämmentämään, niin rakenteet ja toisenlainen puoli alkavat näyttäytymään, Lignell valaisee paljastamatta liikaa.
Irti päästäminen valmiista kirjasta mahdollistaa, että uusia tarinoita voi syntyä. Lignell mainitsee, että tällä hetkellä aihioita on olemassa.
– Kyllä se näin on, mutta mitään paineita en ota. Henkilöhahmot ja tarinat syntyvät omalla ajalla ja painolla. Kaikki koettu, nähty ja kuviteltuhan on myös materiaalia. Keskustelut ystävien kanssa vuosien saatossa tankkaavat ideapankkia. Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen visio ja ajatus syntyy eri tavalla.