Espoon ensi vuoden talousarvioesitys on kasvattamassa opetusryhmien kokoa. Kaupunki pyrkii selviämään kasvavasta oppilasmäärästä ilman merkittävää henkilöstömenojen lisäystä.
Säästöjä haetaan erityisesti jakotunneista nipistämällä. Jakotunneilla luokka on jaettu kahteen erikseen opetettavaan ryhmään. Yleisopetuksen keskimääräisen ryhmäkoon arvioidaan nousevan 13,8 noin 14,1 oppilaaseen.
Lisäksi säästöjä haetaan muun muassa koulujen avustajabudjetista ja ict-laitemenoista.
Kaupunki pyrkii eroon myös pienistä kouluistaan, käy ilmi Espoon suomenkielisen opetuksen talousarvioesityksestä vuodelle 2023.
Talousarvioesitykseen kantaa keskiviikkona ottaneen kasvun ja oppimisen lautakunnan mukaan opetukseen ei tule kohdistaa säästötoimia. Lautakunta vaatii, että kasvavan oppilasmäärän opettamiseen on löydyttävä lisää rahaa.
Suomenkielisen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärän arvioidaan kasvavan noin 228 oppilaalla (+0,7 %) vuodesta 2022. Kasvu painottuu yläkoululaisiin ja muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin.
Suomenkielisessä perusopetuksessa opiskelee tällä hetkellä noin 8 200 vieraskielistä oppilasta, mikä on 27,4 prosenttia kokonaisoppilasmäärästä ja yli tuhat oppilasta enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lautakunta vaatii myös lukioiden kurssitarjonnan säilyttämistä entisellään sekä nuorisotoimen säästöistä luopumista.
Lautakunnan mukaan talouden raamit eivät anna mahdollisuutta toimivan inkluusiomallin toteuttamiseen.
Espoo pyrkii järjestämään yhä useamman erityisen tuen oppilaan opetuksen lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä.
Inkluusiomallissa erityinen tuki järjestetään oppilaalle hänen omassa lähikoulussaan joko yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokassa tai näitä yhdistellen.
Erityisen tuen piirissä on Espoossa tällä hetkellä yhteensä 3 005 oppilasta, joista 1402 oppilasta opiskelee integroituneena yleisopetuksen luokassa.
Kasvun ja oppimisen lautakunta teki vuoden 2023 talousarviota ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten.