Hammaslääkärinä elämäntyönsä tehnyt Arja Pöntys on hoitanut satojen espoolaisten hampaita.
Liki 40 vuotta kestäneen uransa aikana tapiolalainen hammaslääkäri Arja Pöntys näki huikean muutoksen suomalaisten hampaiden kunnossa. Lokakuun alussa 80 vuotta täyttävä Pöntys seuraa alaa edelleen tiiviisti. Hän tietää, että korona-aika on kääntänyt hammasterveyden huonompaan suuntaan. Hoitojonot ovat valtavat.
Ammatinvalinta oli Pöntykselle selvä. Äidin vanhin sisar oli hammaslääkäri ja Arja pääsi jo varhain auttamaan hänen vastaanotollaan kesäisin.
Pöntys valmistui hammaslääkäriksi 1970. Silloin valmistuneet pitävät edelleen säännöllisesti yhteyttä toisiinsa, vaikka he ovat hajaantuneet eri puolille Suomea.
– Silloin kun valmistuin, vähän alle miljoona suomalaista oli hampaattomia. Siitä tilanne alkoi kohentua ja kaiken perusta oli profylax eli ennalta ehkäisevä työ.
– Meillä oli jo silloin parodontologian opintoja. Ienopin opettaja oli Matti Knuuttila, joka teki aiheesta väitöskirjankin ja organisoi jatkokursseja. Cursus Knuuttilat olivat legendaarisia.
Hammaslääkärit tekivät valtavasti valistustyötä. Reikien ehkäisemisessä otettiin käyttöön hampaiden fluoraus. 1970-luvun alussa kansakoulua käyneet muistavat, että koulussa purskutettiin tilkka fluoria kerran viikossa.
Suomalaisia piti opettaa harjaamaan hampaita.
– Suomalaisia piti opettaa harjaamaan hampaita. Heille piti kertoa, että hampaat puhdistetaan harjaamalla ja huuhtelemalla kaksi kertaa päivässä ja että nimenomaan huolellinen hampaiden harjaus illalla ennen nukkumaanmenoa on tärkeä.
Pöntys kehuu suomalaisia siitä, että he ovat oppivaisia ja taitavia hoitamaan itseään. Valistuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon avulla suomalaisten hampaiden kunto saatiin kohenemaan. Lapset ja nuoret kävivät säännöllisesti kouluhammaslääkärillä.
– 1980-luku oli kaikessa hyvä luku. informaatio oli purrut, kaikki toimi hyvin eikä ollut lamaa.
Pöntys harmittelee sitä, että hyvä kehitys on taittunut. Kouluissa systeemi on muuttunut niin, että hammashoitoa on karsittu.
– Energiajuomat ovat yksi syyllinen hampaiden kunnon heikkenemiseen. Kiille ei kestä näitä juomia.
Korona-aikana hammashoidon jonot pidentyivät hurjasti. Kollegaltaan Arja Pöntys on kuullut, että hammassärkypotilaita hakeutuu yksityiseen hoitoon sen vuoksi, että julkinen hammashoito ei vedä.
– Tein töitä sen eteen, että uusia ikäluokkia saatiin hammashoidossa Kela-korvauksen piiriin. Nyt olen puhunut sen puolesta, että Kela-korvaus pitää säilyttää.
Pöntys kehitti jatkuvasti ammattitaitoaan ja osallistui kursseille. Hän aloitti hammaslääkärin työt Helsingissä. Kun Aila Hannuksela halusi keskittyä oikomishoitoihin, Pöntys osti tarjolle tulleet laitteet.
– Niittykummussa sattui olemaan huoneisto, johon kuului erillinen yksiö. Kun saimme ison lainan järjestymään, muutimme Espooseen vuonna 1974. Miehelläni Heikillä oli hyvä työpaikka Philipsillä ja minulla paljon asiakkaita, joten selvisimme lainasta. Lukioaikana asuin Tampereella, joten totuin jo silloin hoitamaan raha-asiat jämptisti.
Kun Niittykadulla tuli myöhemmin tuli yksiö myyntiin, Pöntys osti sen vastaanottotilaksi.
Arja Pöntys on aina ollut kiinnostunut myös psykiatriasta. Hänen vastaanotollaan on käynyt paljon potilaita, jotka pelkäsivät valtavasti hammaslääkäriä.
– Minulle oli tärkeää, että hoitotilanne on rauhallinen. Pelkäävälle potilaalle piti selvittää, mitä tehdään. Esimerkiksi lapsen hampaita hoidettaessa hän sai peilin käteen, niin että hän näki suunsa.
– Tein paljon myös protetiikkaa. Tilasin kruunuja Helsingistä. Paketti kulki sieltä Niittykumpuun paikallisbussin kyydissä. Hammashoitaja kävi hakemassa paketin pysäkiltä bussin aikataulun mukaan.
Vuodesta 2002 Arja ja Heikki Pöntys ovat asuneet Tapiolassa. Miehen vanhemmat ostivat tontin vuonna 1955, ja talo on arkkitehti Pinomaan suunnittelema. Omalla pihalla kasvavista omenoista tehdään mehua ja hilloa.
– Takapihan suuntaan ei voi koskaan rakentaa mitään, koska siellä on suojeltuja vallihautoja.