Kuntaliiton muutosneuvottelut eivät koske vain sote-tehtävissä työskenteleviä.
Suomen 21 tulevaa hyvinvointialuetta ovat valmiita ottamaan alueuudistuksen vastaan, mutta ovatko kunnat valmiita jatkamaan ilman sotea? Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan ovat.
– Nyt valtuustoissa ei tarvitse surra enää lakisääteisten sote-kulujen kasvua, vaan voidaan aidosti puhua kasvusta ja elinvoimasta, perustelee Karhunen ja selvittää, miten kuntiin on jäämässä todella mielenkiintoisia tehtäviä – sellaisia, mihin kunnalla on mahdollisuus itse vaikuttaa.
Kuntien rahoitusta leikataan hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kuntien odotetaan erikoistuvan, mutta riittääkö kaikissa kunnissa rahaa ja elinvoimaa rakentaa omanlaista tulevaisuutta?
– Kun hyvinvointialueiden velvollisuus vuokrata kuntien sote-kiinteistöjä päättyy kolmen vuoden päästä, silloin on iso kysymys miten kunnat selviytyvät tyhjilleen jäävien kiinteistöjen kanssa, arvioi Karhunen ja toteaa, että osaan kunnista ei ole jäämässä vain tyhjä tila, vaan myös näiden kiinteistöjen velat.
Onko kehitys johtamassa siihen, että kunnat jakautuvat voittajiin ja häviäjiin? Syrjäytyvätkö häviäjäkuntien asukkaat vai pelastetaanko heidät kuntaliitoksilla?
– Voi olla, että osaavan työvoiman saatavuus on lopulta se syy, joka ajaa kuntaliitokseen. Jos puolestaan haaste on siinä, että kuntaan syntyy lapsia vähemmän kuin yhden koululuokan verran, ei tätä haastetta välttämättä ratkaise kuntaliitos, muotoilee Karhunen ja tunnustaa, että ei usko enää vain suuruuden ekonomiaan kuten vielä muutama vuosi sitten, aloittaessaan Kuntaliiton toimitusjohtajana.
– Näkemykseni kuntaliitoksiin oli suoraviivaisempi. Ajoin voimakkaasti kuntien yhdistymistä. Nyt olen oppinut ymmärtämään, että asia ei ole niin yksioikoinen.
– Pitää miettiä mikä on tulevaisuuden kunta! Voisiko olla niin, että kaikilla kunnilla ei ole samat tehtävät? esittää Karhunen ja arvioi, että kuntaliitos ei ratkaise ainakaan kunnissa, joiden haasteena on pitkät välimatkat.
Nyt Karhunen odottaa ratkaisuja digitalisaatiosta.
– 6G mahdollistaa siirtymisen hologrammina, alustaa Karhunen ja maalaa kuvan tulevaisuuden etäkoulusta missä opettaja saapuu paikalle teleportaalisti.
– Kuulostaa hullulta, mutta nyt on pakko pohtia modernin maailman oppimisen kysymyksiä, kun halutaan ratkaista miten sadan kilometrin päässä koulusta asuvan perheen lapsille tarjotaan opetusta silloin, kun vanhempien elinkeino ei mahdollista muuttoa.
Sote-uudistus on muuttamassa myös Kuntaliiton roolia. Tästä johtuen Kuntaliitossa käynnistettiin runsas viikko sitten muutosneuvottelut, jotka koskevat koko Kuntaliiton ja Kuntaliitto Palvelujen henkilöstöä, pois lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat.
– Ihan hirveätähän tämä on. Päätös irtisanomisista on viime kädessä minun ja se tulee varmasti olemaan koko työurani rankin päätös.
– Muutosneuvotteluissa tarkastellaan, mitkä palvelut jäsenkunnille ovat tulevaisuudessa keskeisiä, ja mitä nykyisin tarjottavia palveluja voisi mahdollisesti lopettaa tai supistaa.
– Muutos voi johtaa Kuntaliitto ry:n osalta korkeintaan 60 ja Kuntaliitto Palvelut Oy:n osalta korkeintaan kahdeksan nykyisen tehtävän lakkaamiseen, osa-aikaistamiseen tai työtehtävien, vastuiden tai muiden työsuhteiden olennaisten ehtojen muutokseen irtisanomisperusteella, kertoo Karhunen ja täsmentää, että muutosneuvottelut eivät koske vain sote-väkeä.
– Selvitämme myös mahdollisuutta siirtyä nykyistä pienempiin tiloihin.
Karhunen korostaa, että muutosten jälkeen Kuntaliiton perustehtävä on edelleen sama: olla kuntien edunvalvoja.
Nuorten pahoinvointi on kunnissa kasvava ja kallis ilmiö. Onko vaarana, että sote-uudistuksen seurauksena ongelma vain kasvaa?
– Oli virhe nimetä sote-alueet hyvinvointialueiksi, napauttaa Karhunen ja perustelee, että nimi johtaa harhaan.
– Hyvinvointi tehdään kunnissa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa. Tarvitaan vain toimiva yhteistyö kouluterveydenhoidon kanssa.