Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoon massiivinen betonirakentaminen herätti nuoren Matti Vanhasen kapinamielen: "Mitään ei ole opittu"

Matti Vanhanen asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan Espoossa. Nyt hänellä on terveisiä kasvupaineiden kanssa kamppailevalle entiselle kotikaupungilleen.

Espoosta oli vaikea löytää kohtuuhintaisia tontteja jo 1980-luvulla. Tämän sai huomata aloitteleva poliitikko Matti Vanhanen (kesk.), joka olisi halunnut rakentaa omakotitalon Espooseen.

Kalliit hinnat ja Pohjois-Espoon rakennuskielto ajoivat sittemmin kansanedustajaksi, pääministeriksi ja eduskunnan puhemieheksi nousseen Vanhasen kuitenkin kuntarajan toiselle puolelle Nurmijärvelle.

– Nuoren miehen budjetilla ei ollut mitään mahdollisuuksia ostaa tonttia Espoosta. Jos olisi, olisin ilman muuta jäänyt Espooseen. Olin erittäin aktiivinen politiikassa ja sain vuoden 1983 eduskuntavaaleissa hyvän tuloksen, vaikka en vielä päässyt läpi. Paikkakunnan vaihtaminen oli valtava riski, kun olin saanut suuren osan äänistä Espoosta, Vanhanen kertaa.

Vanhanen asui lapsuudessaan useita vuosia Espoossa muun muassa Röylässä ja kävi täällä myös koulunsa. Noihin vuosiin osuvat Vanhasen yhteiskunnallisen vaikuttamisen ensimmäiset vaiheet nuorisopolitiikassa ja paikallisessa asukasyhdistyksessä.

Yksi kimmoke vaikuttamiseen lähti massiivisen rakentamisen vastustamisesta. Espoo eli 1960–70-luvuilla voimakasta lähiörakentamisen aikaa, jolloin esimerkiksi Matinkylä, Olari ja Kivenlahti rakennettiin kerralla lähes tyhjästä. Se ei istunut nuoren miehen käsitykseen ympäristönsuojelusta, eikä tuntunut myöskään oikeudenmukaiselta.

– Samaan aikaan kun lähiöitä täytettiin massiivisella betonirakentamisella, koko Pohjois-Espoossa oli rakennuskielto. Tuntui kerta kaikkiaan epäoikeudenmukaiselta, että ihmiset eivät saaneet rakentaa luonnonläheisesti edes omalle maalleen ja kaikki rakentaminen keskitettiin betonilähiöihin, Vanhanen muistelee.

– Kyllä siinä syntyi nuoressa miehessä kapinamieli.

Monen espoolaisen huolet ovat tänä päivänä samat kuin Vanhasella lähes 50 vuotta sitten. Kaupunki on kokenut ennennäkemättömän tiivistämisen buumin ja alueellinen vastakkainasettelukin on tuttua. Samaan aikaan kun metrovarteen rakennetaan kilpaa, Pohjois-Espoossa odotetaan palveluita ja yleiskaavaa, joka vauhdittaisi alueen kehittymistä.

Onko Espoo oppinut mitään 1960–70-lukujen lähiörakentamisesta? Vanhasen arvio on tyly.

– Minusta mitään ei ole opittu, hän toteaa.

Tarkalleen ottaen Vanhasta voi pitää yhtenä vastuullisena Espoon viime vuosien hurjaan kasvuun. Hän oli pääministerinä hyväksymässä valtion mukaantuloa länsimetron ensimmäisen vaiheen kustannuksiin. Valtion rahoitusosuuden vastineeksi Espoo lupautui tiivistämään maankäyttöä metron varrella.

Minusta se on väärä väite.

Vanhanen myöntää, että jättimäinen investointi piti saada tehokkaaseen käyttöön ja se edellytti asemien tiivistä rakentamista. Hän katsoo kuitenkin, että kaupunkisuunnittelulla olisi Espoossa ollut vaihtoehtoja myös metrokeskuksissa.

– Tehokkuutta ja viihtyvyyttä ei ole oikein saatu sopimaan samaan yhtälöön. Lisäksi rakentaminen on osunut ajallisesti vaiheeseen, jossa sijoittajien into yksiöihin on ollut voimakas. Kaupunkimaiselle asutukselle on ilman muuta paikkansa, mutta väittäisin, että jos tehdään liian tiivistä, riskinä on, että osa ihmisistä rupeaa vieroksumaan. Minulla on se käsitys, että osassa Espoota on käynyt näin.

Metroon liittyy myös asia, josta espoolaisilta on kantautunut eniten kitkerää palautetta aina valtakunnan huipulle saakka.

– Kaikkina Espoosta lähtöni jälkeisinä vuosikymmeninä asia, josta minulle on tullut sieltä eniten palautetta, on suorien bussilinjojen lopettaminen. Se vaikeutti ja pidensi monien työmatkoja huomattavasti. Tätä valtio ei edellyttänyt, vaan se on ollut ihan Espoon ja HSL:n omaa päätöksentekoa, Vanhanen kuittaa.

Vanhanen on tullut tunnetuksi puutarhakaupunkien ja omakotiasumisen puolustajana. Sitä hän on edelleen.

Vanhasen ajattelussa hyvä asuinympäristö koostuu kylämäisistä alueista, joissa ihmisten viikoittainen elämä työpaikkoineen, palveluineen ja harrastuksineen toteutuu 5–10 kilometrin säteellä.

Tälle Vanhanen näkee mahdollisuuksia varsinkin kehyskunnissa.

– Niissä on valmis kylämäisen asutuksen verkosto lännestä itään, Kirkkonummelta Kellokoskelle. Pk-seudulla se näyttää hirveän vaikealta. Uskon, että tällaista elämää haluavat hakeutuvat tulevaisuudessa juuri kehyskuntiin.

Keskeinen tekijä väljemmässä yhdyskuntarakenteessa on etätyö.

– Isot trendit, kuten etätyön ja verkkokaupan kasvu ja sähköautoilu puoltavat sitä, että yhdyskunta voi pk-seudullakin hajautua laajemmalle.

Etätyön yleistyminen voi tuoda positiivisia vaikutuksia myös Espooseen, Vanhanen uskoo.

– Etätyö on tuonut asuinalueille ihmisiä, jotka koko päivän siellä: ulkoilevat, käyvät lounailla ja kahvilla. Se lisää asuinalueilla olevien palveluiden kysyntää ja tarjontaa ja parantaa viihtyvyyttä merkittävästi. Kun vielä työpaikat ymmärtäisivät etätyön merkityksen, 5–10 kilometrin säteellä oleva elämä voisi toteutua Espoossakin.

Entä ilmastonmuutoksen ehkäisy? Tiiviitä radanvarsikaupunkeja rakennetaan, jotta mahdollisimman moni voisi yksityisautojen sijaan liikkua työmatkansa metrolla tai junalla.

– Minusta se on väärä väite. Kun Sitra teki tutkimuksen, jossa oli 50 suurinta kaupunkia ja kuntaa, selvästi pienimmät päästöt asukasta kohden olivat Nurmijärvellä. Eikä silloin ollut vielä edes etätyötä, Vanhanen perustelee.

Hän myöntää, että viranomaiset, kuten ely-keskus, ovat vuosia ohjanneet yhdyskuntasuunnittelua tähän suuntaan.

– Olen ollut kymmeniä vuosia eri mieltä tästä ja väitellyt asiasta, hän naurahtaa.

Vanhanen vetoaa siihen, että väljemmillä alueilla ja pientaloissa asukkaiden on helpompi tehdä ekologisia valintoja, kuten maalämpö, aurinkosähkö tai kompostointi.

– Väitän, että puutarhakaupunki, jossa viikoittainen liikkumisen tarve on mahdollisimman pientä, yhdistettynä uusin energiamuotoihin ja päästöttömään liikenteeseen pienentää hiilijalanjälkeä huomattavasti.

Pitkän uran tehnyt Vanhanen toimii eduskunnan puhemiehenä vielä tämän kauden loppuun. Nurmijärven Lepsämässä häntä odottaa viittä vaille valmis omakotitalo.

Pihasauna puuttuu, mutta kun se on valmis, on lopputarkastuksen aika.

– Se on eläkeläiskodiksi tehty ja yhdessä tasossa. Klapinteko ja lumityöt pitävät kuntoa yllä, hän sanoo.