Espoon sairaalassa on jouduttu pitämään loppukesästä lähtien 30 potilaspaikkaa tyhjillään. Syynä on henkilöstöpula.
Samaan aikaan potilaspaikkoja syö se, että sairaalassa on jatkuvasti 20–30 hoivakotipaikkaa odottavaa ikäihmistä.
Hoitajapula on vähentänyt myös hoivakotipaikkoja, kertoo Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Roope Leppänen.
Kaikkiaan hoivakotipaikkaa jonottaa tällä hetkellä satakunta espoolaista. Tilanne on jatkunut yhtä hankalana jo noin vuoden verran. Tämän vuoden aikana jotkut ikäihmiset ovat joutuneet odottamaan hoivakotipaikkaa vanhuspalvelulain vastaisesti eli yli 90 vuorokauden ajan.
Jatkohoitopaikkojen puute heijastuu Husin yhteispäivystykseen, jossa on tänä kesänä ja syksynä kärsitty historiallisista ruuhkista (LV 7.9.)
– Päivystyksen suurin pulma on kotona pärjäämättömien sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä ja jatkohoitopaikkojen vähyys, kertoo Leppänen.
Leppäsen mukaan ikäihmiset tulevat päivystykseen syystä, mutta koska sairaalapaikkoja ei ole tarjota erikoissairaanhoidon puolella Husissa eikä kaupunkien sairaaloissa, heitä joudutaan pitämään päivystyksessä jopa parin vuorokauden ajan.
Myös Husin erikoissairaanhoidon paikkoja on jouduttu henkilöstöpulan vuoksi sulkemaan, kertoo Leppänen.
Selkeätä ulospääsyä ei ole.
Roope Leppänen, johtaja ylilääkäri, Espoon sairaala
– Tilanne vaikeutui keväällä 2021. Sitä ennen ei siirtoviiveitä ollut. Tilanne on vaikeutunut koko pääkaupunkiseudulla. Selkeätä ulospääsyä ei ole.
Sairaalapaikan saaneiden potilasvirtausta hidastaa hoivakotipaikkojen puute.
Espoo nojaa hoivakotipaikoissa pitkälti yksityisiin toimijoihin, mutta paikkoja on entistä vähemmän, sillä hoivakodit eivät saa rekrytoitua henkilökuntaa niin, että kaikki paikat voitaisiin pitää auki, Leppänen kertoo.
– Voisimme ostaa kymmeniä paikkoja, mutta yksityiset hoivakodit myyvät eioota.
Myös Espoon kotihoito on kuormittunut.
– Potilaan kotiutusta kotihoidon tai kotikuntoutuksen avullakin joudutaan odottamaan, mikä vähentää käytettävissä olevien paikkojen määrää.
Espoon sairaalassa on kärsitty henkilöstöpulasta jo reilun puolentoista vuoden ajan. Tilanne heikkeni juhannuksen jälkeen, jolloin paikkasulkuja jouduttiin lisäämään.
– Tässä on monta asiaa mutkalla ja paikkoja on ollut pakko sulkea. Emme voi repiä työntekijöiden selkänahasta, Leppänen sanoo.
Kaupunki on korvannut noin puolet Espoon sairaalan paikkavajeesta ostamalla paikkoja Kaunialan sairaalasta.
Paikka- ja koronatilannetta käydään läpi yhdessä Husin ja kaupunkien sairaaloiden kanssa useamman kerran viikossa, Leppänen kertoo.
– Yhteistyö on ollut hyvää. Pyrimme katsomaan, missä tilanne on hankalin ja siirtämään potilaita esimerkiksi niin, että Hus saa leikkaustoimintansa pelittämään. Myös Espoon vanhusten palvelujen eri toimijoiden kesken tehdään hyvää yhteistyötä.
Myös koronaviruksen aiheuttamat osastoepidemiat ja eristyskäytännöt vaikuttavat sairaaloiden paikkalukuun ja potilasmääriin. Espoon sairaalassa on viime viikkoina hoidettu noin kymmentä koronapotilasta.
– Sairaalaolosuhteissa on levinnyt pieniä koronaryppäitä, mutta hoivakodeissa ei nyt niinkään. Koronatilanne on pysynyt yllättävän rauhallisena, Leppänen summaa.
– Syksyn tilanne näyttää haastavalta – etenkin jos tulee liukkaita kelejä, influenssaa ja koronaa.
Tilannetta hankaloittaa myös henkilökunnan vaihtuvuus.
– Työmarkkinarauha varmasti helpottaisi tilannetta monelta osin.