Koronapandemia on vähentänyt liikennettä pari vuotta Uudellamaalla lähes kautta koko maakunnan.
Kehitykseen on kaksi poikkeusta, mikä näkyy selvästi Kirkkonummella kantatie 51:n mittauspisteessä.
Uudenmaan liikennemäärät olivat lievässä kasvussa vuoteen 2019 asti, mutta pienenivät huomattavasti koronan myötä, ilmenee Uudenmaan liiton
tekemästä selvityksestä.
Liikenne kehittyi tarkastellulla neljän vuoden jaksolla samansuuntaisesti Itä- ja Länsi-Uudellamaalla. Koronan myötä liikennemäärät pienenivät noin 10–15 prosenttia.
Viime vuonna liikennemäärät alkoivat taas kasvaa, mutta ne jäivät kuitenkin pääasiassa alle 2019 lukemien.
Poikkeuksena ovat kantatie 51 ja valtatie 25, joilla oli viime vuonna liikennettä enemmän kuin vuonna 2019 ennen koronaa.
Kantatie 51 johtaa Helsingistä Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon läpi Raaseporiin valtatie 25:lle, joka taas johtaa Hangosta Lohjan kautta Hyvinkäälle.
Kirkkonummella Jorvaksen kohdalla olevassa mittauspisteessä oli viime vuonna keskimäärin 25 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kaksi vuotta aiemmin ennen koronaa noin 25 000.
Raskaan liikenteen osuus Jorvaksessa oli viime vuonna noin 6 prosenttia. Se on pysynyt aika lailla samana useita vuosia.
Kantatie 51 myös korona-aikana kasvaneisiin liikennemääriin löytynee kaksi syytä.
–Tässä näkyy varmasti se, että raskaan liikenteen osuudet liikenteestä pysyivät lähes ennallaan myös korona-aikana ja ovat paikoin jopa lisääntyneet jatkuvasti, liikennesuunnittelija Pasi Kouhia Uudenmaan liitosta arvio.
Valtatie 25:n päässä on Hangon satama, jonka liikenne on sekin pysynyt vilkkaana. Tavarat kulkevat Hankoon ja sieltä pois pääosin kumipyörillä.
Satamaliikenne Hangosta tuo rekkoja paljon kantatie 51:lle, josta ne jatkavat useimmiten matkaa Kehä III:lle.
Toinen syy liikennemäärien pysymiseen lienee julkisten yhteyksien heikko taso. Sekä 51:n että 25:n läheisyydessä asuva tai työskentelevä henkilö autoilee Kouhian mukaan työmatkansa, sillä vaihtoehtoisia kulkumuotoja on vähemmän tarjolla.
Myöskään autojen määrää korona ei vähentänyt, vaan se on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa koko Uudellamaalla.
Yhä useampi itä- ja länsiuusimaalainen valitsee kuitenkin autokseen ladattavan hybridin tai sähköauton, ja perinteisten bensiini- tai dieselautojen osuus pienenee.
Käyttövoimien muuttuminen yhdessä liikennemäärien vähenemisen kanssa
vähentää päästöjä Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenteessä, mutta toistaiseksi muutos on vielä pientä.
– Muutos vie oikeaan suuntaan, mutta hybridien ja sähköautojen osuus on vielä melko pieni: Molemmilla seuduilla hybridejä on noin kolme prosenttia ja sähköautoja reilu prosentti liikennekäytössä olevista autoista, Pasi Kouhia kertoo.
Junaliikenteessä matkustajamäärät ovat pienentyneet viime vuosien aikana, eikä niissä näy vastaavaa koronan jälkeistä kasvua kuin autoliikenteessä.
Pääradalla ja Lahden oikoradalla matkustajia oli vuonna 2021 enää puolet vuoden 2018 määrästä.
Myös rantaradalla matkustajat ovat vähentyneet merkittävästi, vaikkakaan eivät niin paljon kuin pääradalla ja Lahden oikoradalla.
Kouhia arvelee junamatkojen vähenemisen taustalla olevan lisääntyneen etätyön, mikä on vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä yleisesti.
– Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella on paljon toimistotyötä tekeviä ja toimistotyöpaikkoja. Näillä työpaikoilla tehdään luonnollisesti myös eniten etätöitä.