Sähkön hinnan ja elinkustannusten nousu voivat lisätä sosiaalisen luototuksen tarvetta.
Tyyntä myrskyn edellä? Tämä kysymys askarruttaa nyt monen kunnan sosiaalitoimessa, joissa varaudutaan vastamaan ihmisten rajusti kallistuviin energiakuluihin.
Esimerkiksi Vantaan kaupungin neuvonnan ja taloudellisen tuen yksikössä asiakasmäärissä ei vielä näy sähkön hinnan raju nousu ja elinkustannusten kiihtyvä kasvu.
Yksikkö vastaa muun muassa täydentävän toimeentulon myöntämisestä ja sosiaalisesta luototuksesta.
– Elokuun loppuun mennessä oli myönnetty 19 lainaa sosiaalisena luototuksena, kertoo sosiaalityön esimies Jari Salonen Länsiväylän sisarlehti Vantaan Sanomille.
Se on suunnilleen yhtä paljon kuin samaan aikaan viime vuonna. Mutta talven aikana ihmisten taloudellinen ahdinko voi pahentua ja yhä useampi saattaa joutua turvautumaan sosiaaliseen luototukseen.
Sosiaalista luottoa myönnetään ihmisille ylivelkaantumisen estämiseksi.
Luoton tarkoitus on auttaa pulaan joutuneita, ettei heidän tarvitsisi turvautua korkeakorkoisiin pikavippeihin ja ajautua yhä tukalampaan taloudelliseen tilanteeseen.
Olisi mahdollisuuksia vastata suurempaankin kysyntään.
Tavallisimmalla lainansaajalla on taustallaan maksuhäiriömerkintöjä, minkä vuoksi he eivät voi saada tarpeisiinsa luottoa pankista.
Kaupungin myöntämän luoton korko on Suomen pankin määrittelemä viitekorko, joka on lähellä nollaa.
Luoton tarvitsijoissa korostuvat Salosen mukaan nuoret aikuiset.
– Heillä ei ole osaamista asioiden hoidossa, heillä on pieni palkka ja samalla pitäisi tehdä hankintoja kotiin, Salonen luettelee.
– Monilla ei kuitenkaan ole niin vakiintunutta elämäntilannetta tai tuloja, että luoton myöntäminen olisi mahdollista.
Kielteisiä lainapäätöksiä tehdään, sillä sosiaalinen luototus ei ole raha-automaatti eikä hyväntekeväisyyttä. Suurin osa, 78 prosenttia, Vantaan luototetuista on yksin asuvia palkansaajia ja 22 prosenttia eläkkeensaajia.
Pienimmät sosiaalisen luototuksen lainat liikkuvat satasissa, ja suurin laina voi olla 10 000 euroa. Laina-aika on enintään viisi vuotta.
Jos avuntarvitsijoiden määrä kasvaa talvella, rahastopohjaisena toimivalla mallilla on hyvin varoja lainojen myöntämiseen.
– Olisi mahdollisuuksia vastata suurempaankin kysyntään. Tänä vuonna meillä on käytettävissä 646 000 euroa, Salonen kertoo.
Samaan aikaan, kun myönnetään lainoja, toiset myös maksavat niitä pois. Vuosittain viitisen prosenttia lainoista jää maksamatta. Ne laitetaan normaaliin tapaan perintään.
Salonen sanoo, että seulonta on tiukka. Hakuprosessikin kestää noin kuukauden. Lainaa saa henkilö, jonka arvioidaan pystyvän maksamaan sen takaisin. Maksusuunnitelma on kuitenkin joustava, ja tilanteen niin vaatiessa voidaan myöntää maksuvapaita kuukausia.
Salonen kannustaa hakemaan sosiaalista luottoa heti, kun talouden hallitsemisessa on tullut pieniäkin ongelmia. Silloin ne eivät kasva isommiksi ja samalla saa neuvoja, ettei sama tilanne toistuisi uudelleen.
Ensi vuonna sosiaalisesta luototuksesta tulee lakisääteistä koko maassa. Kun monissa muissa kunnissa aloitetaan luototustoiminta alusta, Vantaalla ollaan hyvässä tilanteessa, sillä sitä on tarjottu kuntalaisille jo vuodesta 2004.
– Hyvä, että siitä tulee lakisääteistä. Sillä voidaan pelastaa ihmisiä, Salonen tietää.
Sosiaalista luottoa on tarjolla myös Espoossa.