Palveluskoiran on tärkeää saada käyttää aistejaan ja työskennellä ihmisen kanssa.
Reilu kolmevuotias suursnautseri Viivi on suloinen tapaus.
Lidlin pysäköintipaikalla se tulee iloisesti häntä heiluen tervehtimään ja "haastatteluun", kulkien letkeän ryhdikkäästi.
Viivi on taitava siivoamaan eli keräämään roskia maastosta. Viivin siivoaminen on tuottanut hyvää mieltä jo sosiaalisessa mediassa.
Omistajansa Katri Kakon kanssa suuntaamme läheiselle metsäpolulle, joka on koiralle tuttu paikka.
Nenän ja pään käyttö on aktiiviselle rodulle tärkeää.
– Lenkittämällä en Viiviä saa väsymään, sanoo Kakko ja nauraa, että roskien keruun opettaminen onkin ollut kiireisen äidin keino ulkoiluihin lemmikin kanssa.
Viivin parhaat ominaisuudet tulevat esille, kun sillä on mielekästä tekemistä.
Omistaja Katri Kakko
Viivin kanssa he alkoivat ensin harjoitella omaksi ilokseen palveluskoirien etsintäkokeen osa-alueita.
Kokeessa voidaan etsiä esimerkiksi kadonnutta henkilöä. Tarkkuuskokeessa voidaan etsiä vaikkapa kolikkoa.
– Oli helppo sitten opettaa Viiville roskien keräämistä, kertoo järvenpääläinen Kakko Keski-Uusimaa-lehdelle.
Roskia kaupunkiympäristössä on yllättävän paljon: ihmisten jäljiltä luonnossa on hampurilaispapereita ja muita elintarvikepapereita. Markettien ympäristössä roskaaminen näkyy myös.
Metsäpolun reunustoilla Viivi toimii oitis, kun roska on huomattu.
Katri Kakko seuraa tarkkana koiransa kulkua, sillä metsässä voi olla myös teräväreunaisia, tyhjiä tölkkejä tai huumeruiskuja, joita Viivin ei pidä ottaa.
Roskan nappaamisesta Viivi saa kiitoksena palkkioherkun.
Viivi kuljettaa roskat roska-astiaan asti. Sellainen löytyykin vähän matkan päästä polun suulta.
– Viivi on älyttömän kiva koira. Palveluskoirana sen on tärkeää saada käyttää aistejaan ja työskennellä ihmisen kanssa. Sen parhaat ominaisuudet tulevat esille, kun sillä on mielekästä tekemistä.
– Viivi osaa kuljettaa myös kevyen kauppakassin kotiin asti. Kotona se etsii hukkaan menneen puhelimen, riisuu sukat ja nostaa lattialle pudonneen esineen, kertoo Kakko.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaa-lehdessä.