Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ainutlaatuinen tutkimus selvittää, mitä neuvostoarmeijan miehittäjät tekivät Suomessa – "Tällä hetkellä erityisen ajankohtaista", sanoo johtava arkeologi

Kirkkonummella etsitään jäänteitä Porkkalan vuokra-ajan sotilaskohteista.

Espoosta länteen isot alueet kätkevät paljon sotahistoriaa, jota ei ole kaivettu esiin.

Neuvostoliiton Porkkalan vuokra-alue Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Siellä toinen maailmansota jatkui tavallaan kylmän sodan sodan merkeissä vuoteen 1956, jolloin Suomi sai takaisin valtavan sotilastukikohta-alueen.

Syyssunnuntaina kansalaisopiston 20 kurssilaista kaivautuvat sotahistoriaan aivan Kirkkonummen keskustassa Munkinmäessä.

Kohteena on venäläisen vartioaseman perustukset, jotka kohta jäävät uuden kadun alle.

Lapionvarressa on myös Thorolf Widenus, jolle Porkkalan parenteesin muistot ovat tuttuja jo lapsuudesta 1960-luvulla.

– Kotipaikkani Luomassa jäi juuri ja juuri Suomen puolelle. Pikkupoikana juoksenneltiin juoksuhaudoissa ja löydettiin kaikenlaista kuten sotilaskypäriä. Täysin romuna niitä silloin pidettiin.

Mukana on myös tytär Maria Widenius.

Asiat ovat tällä hetkellä erityisen ajankohtaisia.

– On mielenkiintoista tutustua oman kotikunnan historiaan tällä tavalla. Koulun historiantunneilta on jäänyt aukkoja, hän myöntää.

Vartioaseman kaivaukset ovat lähtölaukaus projektille, jolla parenteesimuistoja pyritään kartoittamaan järjestelmällisesti useamman vuoden ajan, yhdessä Raaseporin museon kanssa.

Parenteesiajan jäämistöt eivät ole suojelukohteita. Projektin tavoitteena on, että joitakin kohteita turvattaisiin tulevaisuudessa myös suojelupäätöksillä.

– Meitä eivät kiinnostaa yksittäiset perusbunkkerit, vaan suuremmat kokonaisuudet, kuten esikunnat, kasarmialueet ja harjoituskentät, kertoo kaivauksia johtava arkeologi Jan Fast.

Sellaisia tutkimattomia alueita löytyy Fastin mukaan useita. Kurssilaiset tutustuivat viiteen kohteeseen, joilla kaivauksia on tarkoitus tehdä. Fast ei halua paljastaa niitä, jotta ne pysyvät koskemattomina.

Ensimmäinen kohde Munkinmäen vartioasema on yleisesti tunnettu ja sinne kannattaa poiketa.

Asemasta saatiin muutamassa tunnissa paljon tietoa. Paikalla on ollut mitä ilmeisimmin radiomasto, siihen viittaavat lujat kiinnikkeet betonissa. Betoniaukoissa on mahdollisesti säilytetty akkuja tai ammuksia.

Hylsyistä päätelleen paikalla on ammuskeltukin kai harjoitusmielessä.

Fast toivoo, että aseman perustukset ja lattia voitaisiin ottaa esille kaivinkoneella. Maan alta löytyisi varmaan paljon mielenkiintoista aineistoa lisää.

Porkkalan vuokra-alue on Fastin mielestä hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus konfliktiarkeologiassa, johon hän on erikoistunut. Porkkalan vuokra-ajasta ei ole arkeologista kokonaiskuvaa, vaikka kohteita tunnetaan paljon.

Fast on useana vuonna johtanut Hangossa kaivauksia, jossa on selvitetty saksalaisen sotilasleirin historiaa jatkosodan aikana. Hangosta löytyy myös Neuvostoliiton sotahistoriaa. Viimeksi on kaivettu esiin kenraali Sergei Kabanovin maanalaista komentokeskusta. Kabanov oli myöhemmin Porkkalan tukikohdan komentajana.

Sota-ajan muistoja on aikanaan tuhottu. Ikäviä asioita ei ole haluttu muistaa.

– Se on täysin ymmärrettävää hirveiden asioiden jälkeen. Nyt kun arvet alkavat umpeutua, on hyvä tuoda näitä asioita fyysisestikin kaivauksilla esille ennen kuin ne unohtuvat, toteaa Fast.

Euroopassa käydään parhaillaan sotaa. Voisi ajatella, onko nyt oikea hetki kaivella sota-asioita.

– Ajattelen itse niin päin, että asiat ovat tällä hetkellä erityisen ajankohtaisia. Tarkoitus on myös herättää keskustelua.