Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espooseen voi tulla tulevaisuudessa asiointikirjastoja – "Yhtään kirjastoa ei esitetä lakkautettavaksi"

Espoon kirjastoista tehtiin laaja selvitys, jossa hahmoteltiin muun muassa tulevaisuuden tarpeita.

Espoossa on tehty laaja ja perusteellinen kirjastoverkkoselvitys. Tämän työn kautta on tavoitteena määritellä toimipisteiden palvelutaso ja hahmottaa tulevaisuuden tarpeita.

– Välitöntä tarvetta palveluverkon muutoksille ei ole. Yhtään kirjastoa ei esitetä lakkautettavaksi, kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kirjastoverkkoa ja sen tarjoamia palveluita pitää koko ajan tarkastella kriittisesti.

– Nyt on alettu puhua asiointikirjastoista, joissa olisi vähemmän palveluita kuin nykyisissä aluekirjastoissa. Asiointikirjasto voisi olla ratkaisu esimerkiksi silloin, kun Espooseen rakennetaan tulevaisuudessa uusia asuinalueita. Myös ne kirjastot, joiden vaikuttavuus on pieni, saatettaisiin korvata asiointikirjastolla, Nyberg toteaa.

Laaksolahden, Karhusuon ja Otaniemen kirjastot arvioitiin selvityksessä niiksi kirjastoiksi, joiden vaikuttavuus on pienin.

Espoossa on viisi aluekirjastoa ja kirjastoverkkoa täydentää 11 lähikirjastoa. Kaikkien viiden aluekirjaston vaikutusalueella asuu liki 165 000 asukasta eli 55,3 prosenttia espoolaisista.

Kirjastot ovat espoolaisille tärkeä palvelu. Nybergin mukaan kävijämäärät ovat merkittävä osoitus vaikuttavuudesta.

Yhtään kirjastoa ei esitetä lakkautettavaksi.

Pitkällä aikavälillä lukutaito ja vapaasti saatavilla oleva informaatio – johon sisältyy työasemien käyttömahdollisuus ja langaton verkko – ovat merkityksellisiä hyvinvoinnille, työllisyydelle ja kilpailukyvylle.

Valtaosa ei-lainaavista kävijöistä on miehiä ja monet ovat maahanmuuttajia. Osa näistä kirjastojen käyttäjistä käy kirjastossa monta kertaa viikossa, koska he osallistuvat kokoontumisiin ja tapaamisiin.

Kirjastoverkkoselvityksen mukaan leikkiminen näyttää olevan uusi trendi kansainvälisessä kirjastoihin liittyvässä keskustelussa.

Kirjastot tarjoavatkin leikkitiloja, satuja sekä mahdollisuuksia pelata niin lautapeleillä kuin konsolipeleilläkin.

Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärät ovat paria notkahdusta lukuun ottamatta olleet kasvussa viimeisten viidentoista vuoden ajan. Ison Omenan kirjastossa oli eniten käyntejä kaikkina tarkasteluvuosina, 2017–2021.

Ison Omenan kirjaston vaikutusalue on väestöllisesti tarkasteltuna suurin. 2,5 kilometrin vaikutusalueella asuu liki 43 000 asukasta.

Entressen kirjaston vaikutusalueella, 2,5 kilometrin säteellä, asuu eniten muuta kieltä kuin virallisia kotimaisia kieliä puhuvia asukkaita. Muun kielisten osuus on 31,1 prosenttia ja määrällisesti heitä on noin 7 700 asukasta.

Lähikirjastoista Suurpellon kirjaston vaikutusalueen muun kielisten asukkaiden osuus on suurin, 29,81 prosenttia alueen asukkaista.

Aineistojen lainaamisen lisäksi kirjastoissa annetaan aineistovinkkausta, opetetaan suomea kielikahviloissa, pidetään lukupiirejä ja satutunteja, järjestetään kirjailijavierailuita, järjestetään pienimuotoisia teatteri- ja tanssiesityksiä ja paljon muuta.

Kirjaston tehtäviin kuuluu tarjota pääsy mediasisältöihin, tukea medialukutaitoa ja rakentaa kulttuurisia kohtaamisia.

Kun kirjastoverkkoselvitystä varten kysyttiin asiakkaiden mielipiteitä, kirjaston saavutettavuus on heille tärkeää – se, että sinne pääsee kävellen tai pyörällä.

Jos kirjastojen palveluja pitää supistaa, vastaajat valitsivat useimmiten pelaamisen (64 %), langattoman verkon käytön (29 %) ja tietokoneen käytön (22 %).

Tärkein palvelu on edelleen aineistojen lainaus. Sen nosti tärkeimmäksi 86,9 prosenttia vastaajista.