Luonto oli Tapio Wirkkalalle loppumaton inspiraation lähde, joka innosti kokeilemaan erilaisia materiaaleja.
Suomalaiset tuntevat Tapio Wirkkalan (1915–1985) hänen Iittalalle suunnittelemistaan lasiastioista, joista Ultima Thule -sarja lienee kaikkein tunnetuin. Ikonisia esineitä ovat myös Kantarelli-maljakot. Näitä ja paljon muuta taiteilijan tuotantoa on nyt nähtävillä Tapio Wirkkala – Muoto -näyttelyssä Emma Espoon modernin taiteen museossa Näyttelykeskus Weegeellä.
Tapio Wirkkala oli poikkeuksellisen laaja-alainen taiteilija ja suunnittelija. Emman näyttelyssä nähdään nyt hänen suurikokoisia vaneriveistoksiaan, joita on nähty harvoin. Wirkkala oli visionääri ja maamme ensimmäisiä täysin abstrakteja veistoksia toteuttaneita taitelijoita.
Tapio Wirkkalaa pidetään yhtenä Suomen modernin taideteollisuuden johtohahmoista. Hän työsti lasia, puuta, posliinia ja metallia ja toimi myös graafisena suunnittelijana. Ympäristötaidekaan ei ollut hänelle vierasta.
Muoto-näyttelyn on kuratoinut Wirkkalan ystävä ja työtoveri, arkkitehti Juhani Pallasmaa. Wirkkalan design- ja käyttöesineet on aseteltu runsaaksi virraksi katseluvaraston keskelle käymään vuoropuhelua veistosten kanssa.
Tapio Wirkkalan työskentelylle oli Pallasmaan mukaan ominaista vuorovaikutus esteettisen muotoiluajattelun ja käytännönläheisen esinesuunnittelun välillä. Hänen muototeemojensa lähtökohtana oli usein luonnonmuotojen jatkuva muutos ja liike, jota hän sovelsi eri materiaaleissa.
Kun Tapio Wirkkala palkittiin 1950-luvun alussa Italiassa, hän sai paljon näkyvyyttä kotimaisissa lehdissä. Juhani Pallasmaan ensimmäinen mielikuva ystävästään on se, kun hän tunnisti Wirkkalan kävelemässä Stockmannin lähettyvillä.
Miehet tutustuivat 1960-luvulla Moskovassa, kun he olivat siellä valmistelemassa näyttelyitä. Ystävyys alkoi syventyä kotimaassa. 21 vuoden ikäerolla ei ollut mitään merkitystä.
– Keskustelimme taiteesta ja sen taustoista laaja-alaisesti. Hän oli erityisen kiinnostunut varhaisrenessanssin taiteesta. Tapio Wirkkala osoitti, että on tärkeää olla tietoinen historiasta ja sen jatkumosta, Juhani Pallasmaa kertoo.
Taiteen historian tuntemus virtuoosimaisen käsillä tekemisen lisäksi ovat niitä asioita, jotka Pallasmaan mielestä saavat Wirkkalan teokset elämään.
– Tapio oli saanut isältään ensimmäisen puukon jo 4-vuotiaana. Hän kadotti melkein kerran päivässä puukon metsään, mutta isä hankki aina uuden.
Tapiola Wirkkala rakasti luontoa ja hän liikkui paljon muun muassa Lapin luonnossa. Näyttelytilan seinillä onkin tunturimaisema.
– Lapissa hänellä oli aina puukko mukana. Hän teki ja ajatteli koko ajan. Hän sai ideoita esimerkiksi oksista ja jääpaloista, Pallasmaa muistelee ystäväänsä.
Pallasmaa näkee, että Wirkkalalla ei ollut mitään rajoja, hän oli aina avoin maailmalle.
Juhani Pallasmaa on jakanut Muoto-näyttelyn yhdeksään eri muotoon liittyvään teemaan. Niihin kuuluvat muun muassa luonnon muoto, ergonominen muoto, geometrinen muoto ja sarjallinen muoto.
Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma on talletettu Emmaan ja sijoitettu kokonaisuudessaan yleisölle avoimiin tiloihin.
Yhteistyössä Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kanssa toteutettu näyttely on esillä Emman Bryk & Wirkkala -katseluvarastossa, jossa yhdistyvät säilytys-, näyttely- ja työskentelytilat. Näyttely jatkuu 6.10.2024 asti.