Kouluterveyskysely 2021 kertoo, että yhä useampi ulkomaalaistaustainen nuori pitää koulunkäynnistä. Kyselyn mukaan oppimisen haasteet ovat vähentyneet selvästi erityisesti ulkomaalaistaustaisilla tytöillä. Kun vuonna 2019 oppimisen haasteita oli 54 prosentilla yläkoulujen ulkomailla syntyneistä tytöistä, oli osuus viime vuonna 39 prosenttia.
Sitä vastoin Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien oppimisen haasteet ovat kasvaneet vuoden 2019 17 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2021.
Yhä useampi ulkomaalaistaustainen nuori kertoo kyselyssä pitävänsä koulunkäynnistä ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat kokevat jopa kouluinnostusta suomalaistaustaisia enemmän. Etenkin yläkouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuoret kokivat opettajan kohtelun suhteellisesti myönteisemmin.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten vastausten perusteella kokemus opettajalta saadusta välittävästä ja oikeudenmukaisesta kohtelusta lisääntyi kaikilla kouluasteilla.
Kysely kertoo myös, että erityisesti ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien kokema kiusaaminen ja yksinäisyys ovat vähentyneet selvästi. Yhä useammalla on vähintään yksi hyvä ystävä.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien kokema osallisuuden kokemus siitä, että on tärkeä osa luokkayhteisöä, on kasvanut 39 prosentista 56 prosenttiin.
– Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien tilanne on parantunut selvästi vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksista. Espoon yhteisöllinen opiskeluhuolto on onnistunut tavoitteissaan muun kuin suomen- ja ruotsinkielisten nuorten keskuudessa tehdyssä työssä, toteaa terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsoja tiedotteessa.
Vaikka yhä useammalla ulkomaalaistaustaisella nuorella yläkoulussa kokemus yksinäisyydessä eli ystävien puutteesta on vähentynyt, yksinäisyyden tunne on kasvanut sekä ulkomaalaistaustaisilla tytöillä että pojilla.
Eniten yksinäisyyttä kokivat kuitenkin suomalaistaustaiset tytöt.
Erityisenä huolen aiheena tuloksista nousee ulkomaalaistaustaisten yläkouluikäisten poikien humalahakuinen alkoholin käyttö.
Yhä useampi Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen myös kokee terveydentilansa vain keskinkertaiseksi tai jopa huonoksi.
42 prosenttia ulkomaalaistaustaisista tytöistä yläkoulussa oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen vuoden aikana. Suomalaistaustaisista tytöistä jopa 53 prosenttia oli ollut huolissaan mielialastaan.
Kouluterveyskyselystä tulee ilmi, että ulkomaalaistaustaisten nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja on samalla tasolla kuin suomalaistaustaisten nuorten.
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyyn Espoossa vastasi 786 itsensä ulkomaalaistaustaiseksi ilmoittamaa nuorta.
THL:n valtakunnallisessa Kouluterveyskyselyssä on kysytty vuodesta 2013 alkaen vastaajan itsensä sekä hänen äitinsä ja isänsä syntymämaata. Niiden perusteella on mahdollista luokitella nuoret neljään syntyperän mukaiseen ryhmään. Ulkomaalaistaustaiset nuoret on jaettu Suomessa syntyneisiin ja muualla syntyneisiin.
Äidinkieleltään muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä on Espoossa 27 prosenttia perusopetuksen oppilaista, 30 prosenttia koulutulokkaista, 37 prosenttia ammatillista perustutkintoa suorittavista ja 29 prosenttia aikuislukioiden opiskelijoista.