Työajat ovat muuttuneet Suomessa etätyön yleistyttyä hyvin joustaviksi. Töiden tekemisestä työajalla ei ole kuitenkaan sovittu monissa organisaatioissa, ja jatkuvat yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä. Johtajat näyttävät työajoillaan usein huonoa esimerkkiä muulle työyhteisölle.
Nämä tulokset perustuvat organisaatioille suunnatun Palautumislaskuri-työkalun vastauksiin. Asiasta kertoo Työterveyslaitos tiedotteessaan.
Palautumislaskuriin on kertynyt vuoden aikana jo yli 1 300 vastausta. Laskuri on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa maksutonta Mielenterveyden tuen työkalupakkia.
Tulosten mukaan lähes kolme neljäsosaa organisaatioista on sellaisia, joissa työntekijät pystyivät yleensä säätelemään sekä työ- että vapaa-aikaansa. Etätyötä pääsääntöisesti tekevissä organisaatioissa vapautta oli useammin. Vuorotyötä tekevissä organisaatioissa työ- ja vapaa-ajan säätelyyn oli vähemmän mahdollisuuksia.
– Työaikojen yksilöllinen jousto tutkitusti lisää työhyvinvointia, mutta työmäärän kasvu voi uhata työntekijöitä, joilla työajat ovat hyvin vapaat, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä tiedotteessa.
Palautumislaskuri paljasti huolestuttavan ilmiön: yli kolmanneksessa organisaatioista oli henkilöitä, jotka tekivät jatkuvasti yli 50 tuntia tai sitä pidempää työviikkoa. Pitkä työaika oli hieman yleisempää suuryrityksissä kuin pien- tai mikroyrityksissä.
Härmä muistuttaa, että kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa, vaikka Suomen uusi työaikalaki on lisännyt paljon työaikojen joustoja.
Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa ei ole sovittu, että työt tehdään työaikana eikä niistä ehdoista, joilla työntekijöiden tulisi olla tavoittavissa vapaa-ajalla.