Keskeiset päättäjät muistuttavat, että Espoo on halunnut keskittää kasvua raideliikenteen varrelle.
– Espoon pitää kaavoittaa riittävästi asuntoja, jotta aivan tavallisilla työssäkäyvillä ihmisillä on mahdollisuus ostaa asunto kaupungista ja työntekijöitä riittää sekä yrityksiin että julkisiin palveluihin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) sanoo.
Länsiväylä kertoi (LV 8.10.), että Espooseen on rakennettu tuhansia asuntoja enemmän kuin kaupungin ja valtion välinen sopimus edellyttäisi. Moni asukas piti LV:n haastattelussa kasvua liian nopeana.
Vuornoksen mukaan kasvun hillitsemiseksi ei pidä tehdä äkkijyrkkiä ratkaisuja, mutta kaupunki voisi ennätyskasvun vuosina vähentää omaa vuokra-asuntotuotantoaan, jotta palvelut pysyisivät paremmin perässä.
Vuornos perustelee ajatustaan sillä, että Espoo voi suoraan itse tehdä tarvittavat päätökset ja vaikuttaa Espoon Asunnot Oy:n oman uudistuotannon määrään.
Espoon Asuntojen uudistuotannon voisi Vuornoksen mielestä laittaa tämän valtuustokauden ajaksi jäähylle.
– Tällä voisimme hidastaa kaupungin kasvua noin 10 prosenttia vuodessa, jolloin kasvu olisi kestävällä tasolla.
– Jos kaavoitusta ryhdytään yleisesti jarruttamaan, se tuottaa merkittäviä ongelmia ja heikentää Espoon houkuttelevuutta investointikohteena.
Espoon kasvua on moitittu muun muassa sen vuoksi, että metroradan varteen on noussut tiiviitä kerrostaloalueita, esimerkiksi Niittykumpuun.
Vuornoksen mielestä Espoon malli, jossa joukkoliikenneyhteyksien äärelle rakennetaan tiiviisti ja samalla pidetään kiinni kauempana keskuksista olevista pientalovaltaisista, on toiminut pääosin erittäin hyvin.
– Kaupungissa on hyvin asuntoja erilaisiin tarpeisiin niin lapsiperheille, yksinasuville kuin iäkkäämmillekin, Vuornos sanoo.
– Niittykummussa on Espoon korkeimmat asuntojen neliöhinnat heti Tapiolan ja Westendin jälkeen, joten Niittykumpua voi pitää hyvinkin vetovoimaisena ja suosittuna asuinalueena. Koska alueella on paljon rakennustöitä kesken, se heikentää hetkellisesti asumisviihtyvyyttä, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne on jo paljon parempi.
On tärkeää, että uudet alueet ovat myös vehreitä ja viihtyisiä.
Vuornos sanoo olevansa paljon enemmän huolissaan vanhoista asuinalueista, kuten Ala-Kivenlahdesta ja Suvelasta. Vanhoja lähiöitä pitäisi täydennysrakentaa laadukkaasti.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Henna Partanen (vihr) näkee kasvun johtuvan siitä, että Espoo on asuinpaikkana erittäin houkutteleva.
– Kun vertaa vanhaan kotikaupunkiini Imatraan, jossa väkiluku laskee, palvelut kurjistuvat ja kouluja suljetaan, olemme kasvumme kanssa positiivisen haasteen äärellä.
Partasen mielestä oleellista on varmistaa, että se, mitä rakennetaan, on laadukasta ja että uudet asuinympäristöt ovat vehreitä, omaleimaisia ja viihtyisiä.
– Rakennusliikkeiden ensimmäisiin ehdotelmiin ei ole mikään pakko suostua, vaan niiltä voi vaatia enemmän, Partanen sivaltaa.
Espoo on Partasen mukaan kantanut hienosti oman vastuunsa pääkaupunkiseudun asuntotarjonnan riittävyydestä ja ylittänytkin MAL-sopimuksen asuntotuotantotason monena vuonna.
– Sovitussa tasossa pysyminen on riittävä kasvuvauhti.
– Ihmisiä ei voi estää muuttamasta Espooseen. Mikäli emme vastaisi riittävällä tavalla asuntojen kysyntään, asumisen hinta nousisi vielä nykyistäkin voimakkaammin.
Partasen mielestä on tärkeää, että Espoossa on asuntotarjontaa erilaisiin elämäntilanteisiin.
– Myös kaupungin vuokra-asunnoille on edelleen valtava tarve ja Ukrainan kriisin myötä asuntojonot todennäköisesti vain pitenevät. Espoon Asunnot osaltaan kantavat vastuuta myös siitä, että pääsisimme eroon asunnottomuudesta.
Jotta kasvava kaupunki pystyy jatkossakin tarjoamaan riittävästi palveluja, vaatii se valtiolta ajattelutavan muutosta kuntien rahoituksen suhteen.
Raideliikenteeseen panostaminen on keskittänyt kaupungin kasvun hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Partanen muistuttaa, että se on ollut koko kaupungilta tietoinen päätös. Tämän takia laajoja luontoalueita kuten vaikkapa Keskuspuisto, Hanikka ja Rantaraitti on voitu säilyttää.
– On kuitenkin tärkeää, että uudet rakennetut alueet ovat myös vehreitä ja viihtyisiä. Siinä ei kaikilta osin Espoossa olla onnistuttu. Moni uusi alue on vielä kesken. Kun puut ja istutukset vähän kasvavat, alueet alkavat näyttää nykyistä paremmilta. Luottamushenkilöillä on suuri vastuu ihan jokaisen asemakaavan, tie- ja puistosuunnitelman hyväksymisen kohdalla varmistaa, että lopputuloksesta tulee hyvää kaupunkiympäristöä.
Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd) katsoo, että Espoon nykyinen jyrkkä kasvukäyrä täytyy saada kestävämmäksi, koska muutoin hyvinvointiyhteiskunnan toimivuutta ei pystytä enää takaamaan.
Kiivaassa kasvussa menetetään myös kaupungin ominaispiirteisiin kuuluvaa asuinalueiden viihtyisyyttä.
– Kaavoituksen merkitys korostuu tässä erityisesti. Espoon yleiskaava 2060 työ on juuri aloitettu. On otettava vakavasti haaste siitä, minkälaisen perinnön haluamme jälkipolville jättää. Espoon kehitystä ei voi jättää gryndereiden käsiin. Kestävää maankäyttöä ei synny, jos Espoon päämääränä on vain saada kaupungille paras tuotto rakennusoikeuksista lyhyellä tähtäimellä, Guzenina sanoo.
Espoo tarvitsee Guzeninan mukaan monimuotoista asumista. Myös kerrostaloasumisessa pitää olla vaihtoehtoja pienistä asunnoista perheasuntoihin.
– Tämä ei ole toteutunut esimerkiksi Niittykummussa, jossa ahtaiden vuokra-asuntojen määrä on yliedustettuna. Sinänsä on kestävän kehityksen mukaista, että hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden ääreen syntyy kohtuuhintaisia koteja.
Niittykumpua ei Guzeninan mielestä ole kuitenkaan menetetty.
– Alue on keskeisellä paikalla. Lähellä on työpaikkoja sekä harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia. Se on nuorekas asuinalue varsinkin jos katse ulotetaan Urheilupuistoonkin.
– Tulevassa rakentamisessa on syytä kiinnittää katse asuntojen kokojen monipuolistamiseen ja vehreyden sekä yhteisöllisten tilojen lisäämiseen, Guzenina linjaa.
Niittykumpu tarjoaisi hänen mielestään myös loistavan ympäristön nuorekkaalle yrittämiselle. Tässä voisi hyödyntää opetuskäytöstä pois jäävää Niittykummun vanhaa koulurakennusta.
– Vaikka metrolla pääsee sujuvasti Helsinkiin töihin, on Länsimetron kaikkia asuinalueita kehitettävä myös työpaikka-alueina.