Asiantuntija kertoo, millainen taloyhtiö on suurimmassa konkurssivaarassa.
Taloyhtiö voi tehdä konkurssin, eikä kyseessä ole pelkästään teoreettinen mahdollisuus.
– Suomessakin on jo nähty ensimmäiset taloyhtiöiden konkurssit, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo.
Konkurssien mahdollisuudesta varoittaa myös taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
– Hoitokustannusten kasvaessa on olemassa riski, että taloyhtiöiden konkurssit tulevat lisääntymään. Niiden määrä tuskin kuitenkaan räjähtää käsiin.
Viljamaa kuvaa tuoretta esimerkkiä. Konkurssin tehneessä taloyhtiössä oli jätetty tekemättä kaikki välttämättömät korjaukset. Korjausvelkaa oli kertynyt niin paljon, että osakkeiden vakuusarvo oli olematon eikä pankki enää myöntänyt lainaa remontteihin. Sen lisäksi taloutta rasittivat huimasti nousseet kustannukset, sillä lämmönlähteenä oli maakaasu.
On olemassa riski, että taloyhtiöiden konkurssit lisääntyvät.
Juho Järvinen, Kiinteistöliitto
– Taloyhtiön konkurssi oli ainoa tapa päästä tilanteessa eteenpäin.
Esimerkin taloyhtiö on kotkalainen. Viljamaa toteaa konkurssiriskin olevan pääsääntöisesti matalin pääkaupunkiseudulla. Riskiä pienentää se, jos tonttimaan arvo on vähintään kohtuullinen. Kiperässä paikassa tontin omistava taloyhtiö voi turvautua maanmyyntiin.
Viljamaa pohtii Kotkan esimerkkiin peilaten, millainen voisi olla kovimman konkurssiriskin taloyhtiö pk-seudulla.
– Vanhassa keskusta-alueen ulkopuolisessa lähiössä sijaitsevaa 70-luvulla rakennettua taloa tai taloja hallinnoiva yhtiö. Rakennuksessa tai rakennuksissa ei ole tehty mitään putkille, julkisivulle, parvekkeille. Sen lisäksi ajan myötä rakenteisiin on tullut vaurioita, joita ei ole missään vaiheessa kartoitettu tai korjattu.
Kiinteistöliiton Järvinen toteaa, että taloyhtiössä voidaan joutua turvautumaan alas ajavaan strategiaan erityisesti silloin, jos suuri määrä isoja korjauksia pitäisi tehdä lyhyellä aikavälillä.
Kiinteistöliiton neuvontaan tulee viikoittain kyselyjä, jotka liittyvät taloyhtiön heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Järvinen uskoo taloyhtiön konkurssiriskin kuitenkin olevan monelle vieras asia.
– Aiemmin konkurssit koskettivat tuskin lainkaan perinteisiä asunto-osakeyhtiöitä. Jos taloyhtiö meni konkurssiin, niin kyseessä oli hyvin erityinen tilanne.
Tänä päivänä konkurssi voi Viljamaan mukaan uhata isoakin asunto-osakeyhtiötä, erityisesti haja-asutusalueella.
Kehnossa tilanteessa yksi ratkaisu voi olla kiinteistön ylläpito niin, että asuminen mahdollistuu vielä jonkin aikaa.
– Kiinteistön elinkaari viedään loppuun eli korjaukset päätetään jättää tekemättä, Järvinen sanoo.