Jos kasvua rajoitetaan, ihmisille ei riitä asuntoja, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.
Espoo voisi kasvaa nopeamminkin, varsinkin tietyillä alueilla raiteiden varsilla. Jos kasvua ryhdyttäisiin rajoittamaan, sille pitäisi olla erityisen hyvät perusteet, eikä näitä perusteita tällä hetkellä ole. Näin tiivistää Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.
– Espoon on toki mahdollista rajoittaa asukasluvun kasvua kaavoittamalla vähemmän. En vain näe sitä järkevänä tällä hetkellä, varsinkaan kun on tehty valtavia investointeja joukkoliikenteeseen, Saarimaa toteaa.
Lue myös:
Espoon kova kasvuvauhti ja rakentaminen ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta. Saarimaa palaisi keskustelussa perusasioihin.
– Suurin syy asuntorakentamiselle Espoossa ja muualla pk-seudulla on se, että asunnoille on kysyntää. Kun tänne kasautuu paljon asukkaita, siitä seuraa paljon hyvää: tuottavuus kasvaa ja syntyy paljon yrityksiä ja työpaikkoja. Tästä on hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle, Saarimaa perustelee.
Lue myös:
Näin poliitikot kommentoivat Espoon kovaa kasvua: "Pitää kaavoittaa riittävästi asuntoja"
Tutkija: "Riski segregaatiosta suurempi kuin mihin Espoossa on aiemmin totuttu"
Kasvun rajoittamisella puolestaan on Saarimaan mukaan huonoja seurauksia.
– Asuntojen hinnat voivat olla korkeita vain alueilla, joilla kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Jos tarjontaa rajoitetaan, kaikille ei riitä asuntoja. Tämä vaikuttaa varsinkin pienipalkkaisiin työntekijöihin, joiden asema heikkenee, hän huomauttaa.
Hyvistä veronmaksajista kilpailu ei ole kovin kunniakasta.
Espoossa kasvuvauhtia on kritisoitu siitä, että se ei huomioi nykyisten espoolaisten tarpeita. Tämä asetelman Saarimaa kääntäisi päälaelleen.
– Kunnallinen demokratia toimii jo valmiiksi niin, että nykyisillä asukkailla on paljon sananvaltaa. Ne ihmiset, jotka haluaisivat muuttaa alueelle, mutta eivät korkeiden hintojen vuoksi pysty, unohdetaan.
Kun päätökset tehdään paikallisella tasolla, se johtaa Saarimaan mukaan helposti siihen, että ajatellaan omaa etua.
– Pitäisi enemmänkin olla todella hyvät perustelut sille, miksi kaupunki ei saisi kasvaa, Saarimaa toteaa.
Saarimaa ei halua ottaa kantaa siihen, mikä on kunnan kannalta hyvä kasvuvauhti.
Esimerkiksi Espoossa kasvuvauhti on viime aikoina yltänyt yli 1,5 prosenttiin. Tätä ovat pitäneet liian kovana muun muassa väestö- ja aluekehitysasiantuntija Timo Aro ja eduskunnan puhemies, Espoosta poliittisen uransa aloittanut Matti Vanhanen.
– On vaarallista sanoa, mikä on optimaalinen kasvuprosentti. Ei sitä voi tietää. Toki suuri kasvu on haastavaa kunnille, mutta tämäkin helpottuu soten myötä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille.
Lue myös:
Saarimaa peräänkuuluttaa myös yhteiskunnallista vastuuta. Esimerkiksi hän nostaa Kauniaisen, jossa poliittiset päättäjät ovat rajoittaneet kasvua 0,75 prosenttiin.
– Näin toimimalla Kauniainen käytännössä sulkee alueeltaan pois pienituloiset, hän sanoo.
Hän perustelee kantaansa sillä, että Suomi on hyvinvointivaltio, jossa rikkailta siirretään verotuksella rahaa köyhille. Monista pienituloisten käyttämistä palveluista vastaa kunta. Jos kuntaan ei pääse muuttamaan pienituloisia, se tarkoittaa Saarimaan mukaan käytännössä sitä, että kunnassa asuvat keski- ja suurituloiset eivät osallistu pienituloisten palveluihin niin paljon kuin muissa kunnissa osallistutaan.
– Tämäkin näkökulma on edelleen tärkeä, vaikka se ei suurituloisten mielestä ehkä kuulosta kovin mukavalta. Tässä mielessä kilpailu hyvistä veronmaksajista ei ole kovin kunniakasta.
Kauniaisissa näitä syytöksiä vastaan on puolustauduttu sillä, että kaupunki on maksanut kokoonsa nähden isoa verotulontasausta valtiolle.
Saarimaa huomauttaa, että nimenomaan vahvistaa ensimmäisen väitteen. Jos kaupungin asukasrakenne olisi tasapuolisempi, Kauniainen ei olisi maksanut niin suurta verotulontasausta.
– Verotulontasauksella nimenomaan siirretään tuloja vauraista kunnista köyhemmille.
Lue myös:
Espoolaisia Saarimaa lohduttaa sillä, että kasvukivut ovat tyypillinen ilmiö maailmalla.
– Samaa keskustelua on käyty kaikissa isoissa kaupungeissa, Lontoosta New Yorkiin. Kaikkia näitä yhdistää se perusongelma, että asuntoja on rakennettu kysyntään nähden liian vähän.
Jos Espoo seuraa Saarimaan oppeja ja jatkaa tiivistä rakentamista, millainen kaupunki se on 100 vuoden kuluttua? Siihen apulaisprofessori ei halua ottaa kantaa.
– Sitä on mahdotonta ennustaa. Nyt näyttää siltä, että kaupungistuminen trendi jatkuu vahvana, mutta voihan olla, että tapahtuu jotakin, joka vähentää kaupunkiasumisen houkuttelevuutta. On mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi etätyö tulee vaikuttamaan. Jos muutoksia tulee, niihin pitää reagoida.
Kasvukeskusteluun hän toivoisi ennen kaikkea sitä, että huomioitaisiin erilaiset tarpeet.
– Moni kauhistelee liian tiiviiksi kokemiaan uusia alueita. Ihmiset kuitenkin muuttavat tällaisille alueille vapaaehtoisesti. Se kertoo siitä, että se on juuri heille se paras vaihtoehto, vaikka joku omakotiasuja sitä kauhistelisikin.