Kirkkonummen vanha pappila ja keskiaikainen Pyhän Mikaelin kirkko ovat remontin tarpeessa.
Homeinen pappila ja seurakuntakeskus, kirkkoon tulee uusi sisustus – Kirkkonummen seurakunnilla on isoja kiinteistöhaasteita.
Kirkkonummen seurakunnilla on vuosia ollut ongelmia keskustassa sijaitsevien päärakennustensa kanssa. Iso seurakuntakeskus ja lähes 200 vuotta vanha pappila ovat tyhjänä sisäilmaongelmien takia, ja keskiajalta peräsin oleva kirkkokin on remontin tarpeessa.
Seurakuntayhtymän pappila ja kirkko ovat monille kirkkonummelaisille erityisiä silmäteriä, koska keskustassa ei juurikaan ole todella vanhoja rakennuksia.
Myös tyhjillään olevan seurakuntakeskuksen kohtalo on monille herkkä aihe. Lähes 40 vuotta vanha rakennus on arkkitehti Juha Leiviskän käsialaa ja hänen tunnetuimpia töitään.
Kirkkonummen seurakuntakeskus on arkkitehtipiirien mukaan erittäin edustava rakennus ajalta, jolloin Leiviskä teki läpimurtonsa Suomen kansainvälisesti arvostetuimpien arkkitehtien joukkoon.
Seurakuntayhtymä haluaisi purkaa koko rakennuksen, ja ely-keskuskin on näyttänyt aikeelle vihreää valoa, mutta elyn päätöksestä on valitettu. Rakennus ei ole millään muotoa suojeltu ainakaan toistaiseksi.
Vuonna 1838 valmistunut pappila on sen sijaan suojeltu rakennus, eikä sitä voi purkaa.
Kirkon lähihistoria on ainutlaatuinen.
Arvorakennus remontoitiin noin 10 vuotta sitten, ja se maksoi 800 000 euroa. Pappila oli ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran virka-asunto, joka laitettiin viimeisen päälle kuntoon.
Parissa vuodessa pappilassa todettiin kuitenkin niin pahoja sisäilmaongelmia, ettei siinä voinut asua. Kirkkoherrapariskunta sai terveysongelmia homeisesta rakennuksesta, ja esimerkiksi kirkkoherran kirjoja ja sisustusta viettiin hävitettäväksi.
Syyksi sisäilmaongelmiin on arveltu remontin suunnitteluvirheitä ja koneellisen ilmanvaihdon asentamista vanhaan hirsirakennukseen.
Nyt Pappilan tulevaisuus on viimein ratkaistu. Seurakuntayhtymä on päättänyt remontoida rakennuksen uudelleen. Kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa. Pappilaan ei muuta jatkossa kukaan, vaan se tulee seurakuntien yhteiseen käyttöön. Remontin on tarkoitus alkaa piakkoin ja valmistua noin puolessatoista vuodessa.
Kirkkonummen seurakuntien pääkirkko Pyhän Mikaelin kirkko on myös muutosten edessä. Kellotapuli korjataan, kirkon taakse tulee huoltorakennus ja viimeiseksi ryhdytään uusimaan sisustusta. Hanke jatkuu viitisen vuotta ja maksaa noin 10 miljoonaa euroa.
Kirkon lähihistoria on ainutlaatuinen. Kirkko oli Neuvostoliiton vuokra-aikana 1944–1956 elokuvateatterina ja kulttuuritilana.
Rakennuksen 1800-luvulta peräisin oleva sisustus tuhottiin vuokra-aikana ja se jouduttiin rakentamaan lähes uusiksi 1950-luvun lopulla. Ympärillä oleva hautausmaakin oli jyrätty sorakentäksi.
Kirkon sisätiloista on tehty uudet suunnitelmat, joilla sen käytettävyyttä erilaisiin tilaisuuksiin halutaan parantaa. Remontin tarvetta on muun muassa lämmitysjärjestelmässä.
Kirkon sisustukseen puuttuminen on herättänyt kiivasta keskustelua. Joidenkin mielestä sitä ei saisi muuttaa.
Kirkkonummen seurakuntien kiinteistöasiat ovat varmuudella myös ensi kuun seurakuntavaalien teemana.
Kirkkonummella on neljä kirkkoa. Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä Haapajärven puukirkko Veikkolan lähellä on suosittu kesähäiden vihkimispaikka.
Masalan kirkko on pyhätöistä nuorin ja vihitty vuonna 2000.
Oma kirkko löytyy myös Upinniemen varuskunnasta. Merikappeli on sikäli erikoinen kirkko Suomessa, että se on ainut valtion omistama kirkkorakennus eikä siten kuulu seurakuntien vastuulle.
