Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Konkaritutkija: Länsi ei voi normalisoida suhdetta Venäjään niin kauan kuin Putin on vallassa – "Sotarikokset ovat liian vakavia"

Länsimaiden ei pitä antaa Putinin ydinaseuhkailulle lainkaan periksi, sanoo Kristi Raik.

Suomi ja muut EU-maat ja Yhdysvallat tuskin voivat normalisoida suhteitaan Venäjään niin kauan kuin presidentti Vladimir Putin on vallassa, arvioi Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

– Venäjän tekemät sotarikokset Ukrainassa ovat niin vakavia, ettei niitä voida painaa villaisella. Toisaalta Putin ei aio myöskään tunnustaa tappiota. Länsi on tarjonnut hänelle useita mahdollisuuksia perääntymiseen, mutta hän ei ole tarttunut yhteenkään, Raik sanoo Länsiväylän haastattelussa.

Raik ei halua suoranaisesti ennustaa, miten sota ja Venäjän sisäinen kehitys tulee lähiaikoina etenemään.

Hän sanoo kuitenkin, että Putin on jäämässä tappiolle, ja Venäjän historiasta tunnetaan useita esimerkkejä, joissa tappio sodassa on johtanut sisäisiin uudistuksiin.

– Näin kävi muun muassa Krimin sodassa 1860-luvulla, Japanille hävityssä sodassa 1905 sekä Afganistanin sodassa 1980-luvulla.

Raikin mukaan Putin tulee käyttämään kaikki mahdollisuudet kääntää sota edukseen. Hän korostaa, että EU:n ja muun lännen ei tule taipua, kun Putin uhkailee ydinaseella.

Nyt Suomessakin keskustelu on vapaata.

– Mikäli uhkailun edessä taivuttaisiin, olisi sillä pysyviä vaikutuksia koko kansainväliseen politiikkaan. Silloin muutkin ydinasevaltiot näkisivät, että uhkailulla voi saada aikaan tuloksia. Ja todennäköisesti monet sellaiset tahot, joilla ei ole ydinasetta, pyrkisivät saamaan sellaisen.

Pitkän uran kansainvälisen politiikan tutkimuksessa tehnyt Raik, 47, työskentelee tätä nykyä kotimaansa ulkopoliittisen instituutin johdossa. Hänellä on kokemusta myös muun muassa Suomen UPIn erikoistutkijana 2010-luvulla sekä virkamiestyöstä EU:ssa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian suhteiden asiantuntijana 2006–2010.

Suomessa Raikin näkemykset Ukrainasta ja Venäjästä alkoivat kiinnostaa etenkin 2014 jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin.

Raik sanoo, että hänen näkemyksiään on pidetty Suomessa usein suorasukaisina, mikä hänestä kertoo ennen muuta Suomen ja Viron keskustelukulttuurien eroista.

– Suomessa Venäjästä puhuttiin pitkään erittäin varovasti, mikä johtui Suomen historiasta Neuvostoliiton naapurina. Kun Venäjä valtasi Krimin, Suomi kyllä tuomitsi sen selkeästi, mutta julkinen keskustelu oli vielä varovaista. Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan viime helmikuussa on kuitenkin muuttanut tilannetta. Nyt Suomessakin keskustelu on vapaata, Raik sanoo.

Helmikuun 2022 jälkeen Suomessa on voimistunut debatti siitä, miksi poliitikot kahlitsivat itseään itsesensuurilla vielä silloinkin, kun Putinin aggressiot olivat kaikkien nähtävillä. Väittelyyn liittyvät virhearviot esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahankkeessa tai Nord Stream -kaasuputkessa.

Konsensus on hyvästä, kun pitää tehdä isoja ratkaisuja.

Raik sanoo, että hän ei Suomessa UPIn tutkijana kohdannut koskaan suoria vaientamisyrityksiä. Hän huomauttaa, että vaikuttaminen on usein epäsuoraa.

– Esimerkiksi kun UPI julkaisi varsin kriittisen Venäjä-raportin 2016, moni poliitikko tuomitsi sen aika jyrkästi. Tällainen tietysti pistää tutkijan miettimään, mitä julkisuudessa voi sanoa. UPI on eduskunnan alainen laitos, ja tutkija voi joutua miettimään, miten hänen näkemyksensä suhtautuvat maan viralliseen ulkopolitiikkaan.

Raik itse kertoo saaneensa näkemyksistään kiittävää palautetta suomalaisilta diplomaateilta. Suomalaiselle ulkopolitiikalle ja diplomatialle tyypillisesti palautetta on tullut henkilökohtaisesti eikä niinkään julkisuuden kautta.

Media saa Raikilta kiitosta.

– Mediassa Venäjää koskeva keskustelu on ollut mielestäni monipuolista. Median tehtävänä on kertoa, mitä poliittiset päättäjät ja asiantuntijat ovat olleet mieltä, ja sen se on mielestäni tehnyt.