Rakennusyhtiö Fira etsii asukkaita Espoon ensimmäiseen ryhmärakentamishankkeeseen.
Havainnekuvassa Kivenlahteen metroaseman tuntumaan nouseva kerrostalo on valkoinen, ikkunaton kuutio. Todennäköisesti siitä tulee 7-kerroksinen, mutta julkisivun väri ja materiaali, ikkunoiden ja parvekkeiden koot sekä asuntojen koot ja pohjaratkaisut ovat vielä avoinna. Näistä kaikista päättävät pitkälti hankkeen tulevat asukkaat.
Kyseessä on Espoon ensimmäinen ryhmärakennuttamishanke, johon rakennusyhtiö Fira etsii parhaillaan kiinnostuneita asukkaita.
Ryhmärakentamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyhtiön sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Tämä tuo mukanaan etuja, kuten jonkin verran alueen tasoa matalamman hinnan.
– Perinteisessä rakentamisessa grynderi eli rakennuttaja ottaa oman osan siivunsa hankkeen tuotoista. Ryhmärakennuttamisessa tämä osuus jää pois, selvittää Firan asuntorakentamisen palveluista vastaava johtaja Heikki Ruski.
Myös varainsiirtovero jää pois, kun asukkaat toimivat perustajaosakkaina.
Ryhmärakentamisessa on kaksi tapaa toimia. Asukkaat voivat lähteä liikkeelle omasta aloitteestaan ja hoitaa kaiken tontin hankkimisesta lähtien itse.
Ryhmärakennuttamisessa, jota Fira tekee, konsultti hankkii tontin, kerää asukasryhmän, vastaa ennakkomarkkinoinnista ja hoitaa rakennusluvat.
Asukkaalle ainoa riski on suunnitteluun käytetty aika.
Heikki Ruski
Ruski arvioi, että Kivenlahden hankkeeseen tarvitaan noin 10–15 hengen aktiivinen kehittäjäryhmä, jotta hanketta päästään viemään eteenpäin. Tässä vaiheessa he eivät vielä sitoudu muuhun kuin käyttämään aikaansa suunnitteluun.
Asukkaat sitoutuvat vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmat ja hinnat ovat selvillä. Ryhmärakennuttajakonsulttina Fira takaa kiinteän hinnan, jonka yli kustannukset eivät nouse.
– Tässä vaiheessa tehdään ryhmärakentamissopimus. Jotta kohde voi lähteä liikkeelle, kaikkien asuntojen tulee olla varattuja, Ruski kertoo.
Ruski korostaa, että kun nimet ovat paperissa, ryhmärakentaminen on asukkaalle yhtä turvallista kuin asunnon osto rakennuttajalta.
– Ainoa riski on alkuvaiheessa suunnitteluun käytetty aika, jos hanke ei toteudukaan.
Kivenlahden hankkeen toteutuminen riippuu siitä, herättääkö ennakkomarkkinointi riittävästi kiinnostusta. Päätös tehdään vuoden loppuun mennessä.
Tulevat asukkaat pääsevät vaikuttamaan hankkeessa moneen asiaan.
– Toki kaavamääräykset on otettava huomioon. Kaava mahdollistaa 7-kerroksisen rakennuksen, ja todennäköisesti rakennusoikeus kannattaa käyttää kokonaan.
Apuna asukkailla on Firan asuntokirjasto, josta löytyy lukuisia asuntopohjia. Käytettävissä ovat myös Firan suunnittelijat.
Jos asukas haluaa esimerkiksi kahden kerroksen korkuisen loft-asunnon, se on mahdollista. Firan rooli on kuitenkin myös varmistaa, että ratkaisut ovat toteutettavissa ja taloudellisesti järkeviä.
– Pyrimme tuomaan kustannukset selkeästi esille. Kun ryhmärakennuttamissopimus tehdään, lopullinen kustannustaso on selvillä. Toki pienet muutokset esimerkiksi sisustusratkaisuihin ovat senkin jälkeen vielä mahdollisia, Ruski toteaa.
Kivenlahden Kuohu on toteutuessaan Firan viides ryhmärakennuttamiskohde. Yhtiö on aiemmin toteuttanut ryhmärakentamisella kerrostalot Helsingin Sompasaareen, Jätkäsaareen, Koskelaan ja viimeisimpänä Postipuistoon.
Ruski kertoo, että Helsingissä ryhmärakentamisella on pidemmät perinteet. Siellä hankkeita on toteutettu myös asukasvetoisesti.
– Kun Helsinki viimeksi jakoi kerrostalotontteja ryhmärakentamiseen, kaikki menivät asukasvetoisille hankkeille. Toivoisimme kovasti, että myös Espoo tarjoaisi tontteja ryhmärakennuttamiseen.