Yli kolmannes 65 vuotta täyttäneistä juo liikaa, mutta ongelmien vakavuuden arviointi ja jatkohoitoon ohjaus on kotihoidossa haastavaa.
Nicole Olander on työskennellyt pääkaupunkiseudulla kotihoidossa noin kymmenen vuotta. Hän kokee, ettei henkilöstöä perehdytetä puuttumaan alkoholiongelmiin juuri lainkaan.
– En ole ainakaan itse saanut koskaan mitään tarkkoja toimintaohjeita. Käymme tiimissä tapauskohtaisesti läpi asiakkaan tilanteen ja sen, miten toimitaan.
Olander on satunnaisesti törmännyt vapaaehtoisiin koulutuksiin ikääntyneiden päihteiden käyttöön liittyen.
Työkokemus on opettanut häntä toimimaan asiakaskohtaisesti. Tarvittaessa hän on konsultoinut kotihoidon lääkäriä.
Olanderin mukaan ongelmat johtuvat usein yksinäisyydestä. Hän kertoo eläkeikäisten päihdeongelmien ilmenevän lääkkeiden väärinkäyttönä ja runsaana alkoholin kulutuksena. Asiakkaat saattavat olla aggressiivisia, ahdistelevia, surullisia ja jopa itsetuhoisia.
Yksin päivät käyvät pitkiksi, jolloin pulloon on helppo turvautua. Ongelmat vaikeuttavat jo valmiiksi resurssipulassa olevan kotihoidon työtehtäviä.
Yksinäisyyden ehkäisy on paras keino.
– On ylimääräistä työtä selvittää, paljonko asiakas on juonut, voiko lääkkeitä enää antaa ja onko asiakas mahdollisesti ottanut itsenäisesti lääkkeitä alkoholin kanssa. Käyntiajat venyvät, mikä vaikuttaa tietysti hoitajan loppupäivän kulkuun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ikääntyneiden kotihoidon kantokykyä uhkaa riittämätön henkilöstö. Vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan, lyhentämään ja jopa jättämään pois koronaepidemian takia. Ongelmatilanteisiin on siis yhä haastavampi puuttua.
Alkoholin kokonaiskulutus väheni kaikissa ikäryhmissä pandemiavuosina 2020 ja 2021. Tästä huolimatta riskikäyttäjien kulutus näyttäisi kuitenkin kasvaneen.
THL:n kehittämispäällikkö Teija Strand kertoo, että eläköityminen ja uusi arki erilaisine rutiineineen voi
lisätä päihdeongelmien riskiä.
– Eläkkeelle jääminen voi aiheuttaa yksinäisyyttä, kun työelämän sosiaaliset verkostot jäävät taakse. Samalla se sosiaalinen verkosto, jossa päihdeongelma voisi käydä ilmi, pienenee.
Myös ennen eläkettä omaksutut juomatottumukset siirtyvät usein mukana eläkkeelle. Nykyisten eläkeikäisten alkoholinkäyttö on ollut jo työikäisenä aikaisempia sukupolvia korkeampi, mikä selittää myös lukujen nousun.
Lisäksi alkoholin sietokyky heikkenee ihmisen ikääntyessä, mikä lisää siihen liittyviä riskejä.
Ikääntyneen ihmisen kohtaamisessa ja tuen tarjoamisessa tulee huomioida henkilön elämäntilanne ja arjen mahdollisuudet ja haasteet.
– Toiset pystyvät mukautumaan eri elämänvaiheisiin ja käyttämään voimavarojaan uusien merkitysten ja uuden mielekkyyden luomiseen. Toiset taas tarvitsevat paljon tukea ja sosiaalisia kohtaamisia, jotta elämän merkityksellisyys ja mielekkyys säilyvät, Strand arvioi.
Kotihoidossa työskentelevän Nicole Olanderin mielestä olisi tärkeää lisätä vapaaehtoista toimintaa ja erilaisia ryhmiä ikääntyneille.
– Myös omaisten tulisi pitää huolta ja välittää ikäihmisistä enemmän. Yksinäisyyden ehkäisy on paras ja ensisijainen keino.