Sote-alueiden talous on pahasti pakkasella. Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella kotihoidon maksut voivat kallistua jopa sadoilla euroilla kuussa.
Maan hallituksen suuren sote-uudistuksen seuraukset alkavat valjeta kansalaiselle vähin erin, kun palveluista perittävät maksut uhkaavat nousta monen ihmisen kohdalla ensi vuonna huomattavasti.
Uudet hyvinvointialueet päättävät sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuista piakkoin. Päätöksiin voi kätkeytyä suuriakin yllätyksiä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus käsittelee asiaa maanantaina 31. lokakuuta.
Keskusteluun on noussut jo kotihoito Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa. Ikäihmisten auttaminen kodeissa uhkaa maksaa jatkossa jopa satoja euroja nykyistä enemmän kuukaudessa.
Kotihoidon maksujen korotuksissa puhutaan Espoossa keskimäärin 28 prosentin ja Kauniaisissa yli 50 prosentin korotuspaineista.
Sote-maksuihin on määritelty laissa enimmäismäärät, joihin ei ole tulossa muutosta ensi vuodelle.
Korotuspaineet tulevatkin toisesta suunnasta. Hyvinvointialueen sisällä kaikille asukkaille pitää olla samansuuruiset maksut. Kunnat ovat päättäneet niistä aiemmin itse. Maksuissa on siksi paljon eroja, jotka on nyt harmonisoitava.
Länsi-Uudellamaalla kotihoidosta on laskutettu kunnissa lain enimmäismääriä kaikkialla muualla paitsi Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa, joissa maksut ovat olleet merkittävästi alemmat.
Hyvinvointialueen tulevista maksuista on nyt virkamiesten esitys, joka perustuu aluehallituksen tekemään linjaukseen.
Tämä esitys ei mene kuitenkaan poliittista ryhmistä saatujen viestien perusteella mukinoitta läpi.
Aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ei ennakoi, miten espoolaisten, kauniaislaisten ja kirkkonummelaisten maksutaakkaa lisäävän esityksen lopulta käy.
Korotuksia tulisi myös avosairaanhoitoon ja vammaisten ateriamaksuihin.
− Olemme pyytäneet vielä lisäselvityksiä siitä, mitä kotihoidon maksut olisivat esityksen mukaan eri tulotasoilla.
Asiakasmaksut määräytyvät kotitalouden tulojen, perhekoon ja käyntikertojen mukaan. Taustakeskusteluissa on käytetty esimerkkinä noin 2 000 euron tuloilla kotipalvelua käyttävää asiakasta, jonka maksut voisivat kohota usealla sadalla eurolla kuukaudessa.
Jatkuvan kotihoidon piirissä on Espoossa noin 1 500 ikäihmistä.
Kotihoidolla pyritään jatkamaan arjessa selviytymistä, jotta ei tarvitsisi turvautua kalliiseen laitoshoitoon.
Hyvinvointialueet ovat Laihon mukaan hankalassa välikädessä. Tuloja ei saada muualta kuin valtiolta ja asiakasmaksuista. Länsi-Uudellamaalla lasketaan, että budjettivaje ensi vuonna on reilusti yli 100 miljoonaa euroa.
− Olemme lähteneet siitä, että mitään palveluja ei ensi vuonna karsita. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelut niin kuin nyt, sanoo Laiho.
Laiho muistuttaa, että asiakas voi saada helpotusta, jos talous ei kestä.
− Tästä mahdollisuudesta on kehotettu jatkossa viestittämään nykyistä paremmin.
Hyvinvointialueet vastaavat lukuisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja maksujen kirjo on mittava. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ohje maksuista on 47-sivuinen.
Esitetyt korotukset toisivat tuloja korkeintaan 4 miljoonaa euroa lisää.
Hyvinvointialueen budjetti on yli 1,7 miljardia euroa.
Pääosin asiakasmaksut säilyvät samoina tai lähes ennallaan, koska niistä on peritty jo lain sallimia enimmäismääriä.
Länsi-Uudellamaalla korotukset kohdistuisivat keskeisimmin säännölliseen kotihoitoon, avosairaanhoitoon ja muun muassa vammaisten ateriamaksuihin.
Terveydenhuollon puolella on käytössä maksukatto. Kun kalenterivuodessa on kertynyt esimerkiksi sairaalamaksuja 692 euroa, sen jälkeen palvelut ovat pääosin maksuttomia.
Ensi vuonna lasketaan maksukattoon mukaan myös julkisen puolen hammaslääkärimaksuja.
Asiakasmaksujen korotuspaineiden syynä on sote-alueiden talous, jonka on heti lähtövaiheessa huonoissa kantimissa koko maassa.
On arvioitu, että alueiden ensi vuoden budjeteista puuttuu noin 1,5–2 miljardia euroa.
Ylen uutisten syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan yksittäiset hyvinvointialueet tarvitsevat 15–120 miljoonaa euroa lisärahaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen reilun 100 miljoonan euron budjettivaje sijoittuu haarukan yläpäähän.
Uudet sote-alueet nielevät rahaa muun muassa palkkaharmonisaation, inflaation ja ict-kustannusten vuoksi. Lisäksi kuluja nostaa julkisille aloille sovittu yleistä linjaa suurempi palkkaratkaisu sekä hoivatiloille säädetty vuokrien kuuden prosentin tuottovaatimus.
Sote-uudistus astuu voimaan 2023 alussa.