Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

1 300 työtöntä yritti kuumeisesti tehdä vaikutuksen työnantajiin – silmälääkäri Lidiialle, 25, kelpaisi mikä tahansa työ

Sadat korkeasti koulutetut ukrainalaiset yrittivät kuumeisesti tehdä työnantajiin vaikutuksen Espoossa.

Ukrainan sotaa Suomeen paennut Lidiia Shushkevych, 25, etsi satojen muiden koulutettujen ukrainalaisten tavoin töitä Espoon Metro Areenalla järjestetyssä rekrytapahtumassa tiistaina.

Shushkevych opiskeli Ukrainassa silmälääkäriksi, ja hänen tavoitteenaan on täydentää opintoja Suomessa niin, että hän voisi tehdä alan töitä myös täällä.

Kesän Shushkevych työskenteli ruokakaupassa, ja kaksi viikkoa sitten hän aloitti suomen kielen opinnot. Nyt haussa oli mikä tahansa osa-aikainen työ.

Shushkevych kertoo tulleensa yksin Hersonista Suomeen pelkkä reppu matkassaan.

– Vanhempani jäivät Ukrainaan, hän kertoi sama reppu selässään.

– Itselleni oli helpompaa lähteä etsimään jotain parempaa. Vanhemmille se ei ole niin helppoa.

Lvivin läheltä paennut Solomiia Smoliar, 19, jätti yhteystietonsa rekrytapahtumassa viidelle kuudelle työnantajalle. Smoliarilla on Ukrainasta it-opinnot, ja haaveissa löytää Suomesta ohjelmoijan töitä.

– Nokialla oli muutamia avoimia paikkoja opiskelijoille. Se oli todella innostavaa, innostuu Smoliar.

Itselleni oli helpompaa lähteä etsimään jotain parempaa.

Lidiia Shushkevych

– Haen ensi vuonna Aalto-yliopistoon.

Suomessa tutustuneet Shushkevych ja Smoliar ovat aloittaneet tänä syksynä myös opinnot Laureassa maahanmuuttajille suunnatussa ohjelmassa, jossa he pääsevät muun muassa testaamaan robottien toimintaa hoivakodissa.

Laurea olikin yksi rekrytapahtuman järjestäjistä, ja paikalle sattui Smoliarin ja Shushkevychin käymää projektioppimisen ohjelmaa vetävä Marja Isokangas.

Isokankaan mukaan Ukrainasta tulleet opiskelijat ovat taitavia ja oppimishaluisia.

– Kytkemme opintoihin opintopolku- ja urapolkuneuvontaa. Tosi monet ukrainalaiset tulevat sieltä pahimmista paikoista eikä heille ole pikaista paluuta, Isokangas sanoi.

Ukrainan Vinnytsjasta maaliskuussa Suomeen tulleella Kristina Sazhkolla, 22, on Suomesta neljän kuukauden työkokemus, sillä hän onnistui pääsemään kauppaan kesätyöhön.

– Pahaksi onneksi se oli vain kausityö. Haluaisin takaisin Keskolle, hän sanoo.

Sazhkon englanti on hyvää. Hän kertoo valmistuneensa Ukrainassa englannin kielen kääntäjäksi.

– Nyt jäämme vain odottamaan työnantajilta soittoja, Sazhko sanoo.

Rekrytapahtumassa ukrainalaisia löytyi myös työnantajien edustajista. Raxin pisteellä ukrainalaiset työnhakijat pystyivät asioimaan omalla kielellään, sillä Raxin töistä oli kertomassa Ukrainasta Suomeen kymmenen vuotta sitten muuttanut Kateryna Haglund, joka toimii tätä nykyä ketjussa ravintolapäällikkönä.

Rax kiinnosti esimerkiksi Ukrainasta tulleita kokkeja, Haglund kertoo. Työnetsijöiden kysymykset koskivat itse työn luonnetta ja palkkausta.

Haglund kertoo aloittaneensa Raxilla aikoinaan harjoittelijana ja edenneensä vuoropäälliköksi, apulaisravintolapäälliköksi ja edelleen ravintolapäälliköksi.

– Mulla oli helppoa, kun tulin Suomeen naimisiin. Aluksi kotoutuminen oli kuitenkin hankalaa, mutta tilanne alkoi helpottaa, kun sain töitä, hän kertoo.

Työuran alussa Haglundilta puuttui suomen kielen taito, mutta kielitaito on kehittynyt niin työpaikalla kuin kielikursseilla.

– Sanoisin, että älä pelkää, rohkeasti vaan, Haglund kannustaa nyt Suomesta työtä etsiviä muualta tulleita.

Raxin aluepäällikkö Stina Ruokoja kertoo, että Raxilla vaaditaan vielä työntekijöiltä jonkin verran yhteisen kielen taitoa. Ruokojan mukaan työntekijän asenne on kuitenkin ratkaisevin.