Kauklahden Lasihytin uusi asemakaava jakaa asukkaiden mielipiteitä. Espoonjoen rantoja halutaan suojata.
Kauklahden asukkaat suhtautuvat ristiriitaisesti uuteen Lasihytin alueen kaavaehdotukseen. Länsiväylä kävi kysymässä paikallisten tuntoja rakennussuunnitelmista.
– Mun mielestä pitäisi jättää viheralueita hieman enemmän. Nykyään rakennetaan liikaa kaikki paikat täyteen. Ei ainakaan mitään korkeita kerrostaloja, pienrakentamista mieluummin, jos pitää rakentaa, Sonja Kohtala pohtii.
Palveluiden puute mietityttää niitä asukkaita, jotka eivät varsinaisesti vastusta asutusta.
– Eihän se paha ole, jos tulee asutusta. Tulee palveluja sen myötä enemmän. Huono juttu on se, että täällä ei ole lukiota. Se on kaikista suurin puute ja muuttuu suuremmaksi, kun tänne tulee lisäasutusta, Arja Äikäs sanoo.
Lasihytin alueelle, rantaradan eteläpuolelle on kaavailtu tiivistä keskustamaista aluetta, jossa on taloja, puistoalueita ja ulkoilureittejä sekä julkisia ja kaupallisia palveluita. Asukkaita alueelle tulisi 4 000. Junaradan eteläpuolelle on myös suunniteltu uusi joukkoliikenneterminaali, joka parantaa bussien ja junien vaihtoyhteyksiä.
Espoonjoelle tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet.
Nykyisin alue on pääosin teollisuuskäytössä ja se on päässyt pusikoitumaan paikoin pahastikin.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaavaesitystä keskiviikon kokouksessa. Lopullisesti kaavan hyväksymisestä päättävät kaupunginhallitus ja valtuusto.
Kauklahti-seura, Espoon ympäristöyhdistys ja ProEspoonjoki ovat kritisoineet kaavaesitykseen liittyviä ympäristöongelmia ja sitä, että Espoonjoen jokilaaksovyöhykkeen erityisluonnetta ei ole huomioitu riittävästi.
– Asemakaavaa tulee huomattavasti parantaa. Keskeisintä on, että Espoonjoelle tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet ja joen eteläpuolelle ainoastaan matalaa rakentamista, vaatii ProEspoonjoen varapuheenjohtaja Rainer Lahti.
Espoonjoen kalakannat ja joen kuormittuminen huolestuttavat Espoon ympäristöyhdistyksen Anni Simolaa.
– Erityisen tärkeää on muistaa Espoonjoen merkitys vaelluskalojen, muun muassa meritaimenen nousujokena, jonka kalataloudellista arvoa on kunnostustoimin parannettu. On myös pidettävä huoli, että rakennushankkeiden toteutusvaiheissa ylimääräistä kuormitusta ei saa päästä jokeen.
Kaavaesityksessä purku-uhan alla on arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema entinen teollisuusrakennus Slevin Kaarihalli. Osa haluaisi säilyttää hallin, jonka tekijä tunnetaan muun muassa Kanadan Toronton kaupungintalosta ja Helsingin ”Makkaratalosta”.
– Rakennuksen kunnostaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen voivat hyvinkin tuoda omistajalleen sijoituksensa takaisin sekä suuren määrän arvostusta alueen kulttuurihistorian säilyttäjänä ja monipuolisten palvelujen mahdollistajana – niiden palvelujen, joita nyt laaditusta kaavasta ei löydy, kirjoitti kauklahtelainen Sauli Solhagen Länsiväylän mielipidesivulla marraskuussa 2021.
Kaarihalli jakaa mielipiteitä.
– Saa purkaa, eteenpäinhän tässä täytyy mennä, toteaa Espoon kaupungilla työskentelevä Matti Rantanen.
– Ei mitään vanhaa pois. Olen vanhan suojelija, Arja Äikäs vastustaa.