Jonot kiireettömiin leikkauksiin ovat venyneet Suomessa viime vuosina nopeasti, kertoo Ylen MOT. Tämän vuoden elokuussa kirurgiseen toimenpiteeseen jonotti Suomessa 63 000 ihmistä, kun luku vuonna 2021 oli 53 000 ja vuonna 2019 vielä 48 000.
Yli lain salliman ajan eli puoli vuotta oli koko maassa odottanut joka neljäs jonottaja, Hus-alueella peräti 40 prosenttia.
Yksi syy leikkausjonojen pitenemiseen on, että sairaaloissa pidetään leikkaussaleja kiinni. Hus-sairaaloissa vain 80 prosenttia 155 leikkaussalista on saatu kesän jälkeen avattua, Yle kertoo.
Vs. hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kirjoittaa vastauksessaan MOT:n kyselyyn, että syksyn leikkausmääriä vähentää nimenomaan henkilöstöpula.
– Koulutettua henkilöstöä, lähinnä sairaanhoitajia ja anestesialääkäreitä on koko maassa huonosti saatavilla, Ulander toteaa Ylelle.
MOT-toimituksen haastattelema anestesiahoitaja Kimmo Repo kertoo jutussa, että henkilöstövaje näkyy leikkaussalissa myös niin sanottujen tauottajien puutteena. Ilman tauottajia leikkaussalin henkilöstö ei monituntisen leikkauksen aikana pääse edes vessaan.
Revosta henkilökunnan vajaus on muuttanut työn sisältöä.
– Potilaan hoidon laatu ei ole enää se, mitä haetaan. Vaan pyristellään pärjäämään se yksi päivä sillä henkilökunnalla, mikä meillä on. Karua sanoa, mutta se on todellisuus monissa paikoissa.
Repo kertoo Ylelle, että on jättämässä työt leikkaussalissa, koska motivaatio ja jaksaminen ovat nykytilanteessa liian kovilla.
Yksi syy leikkausjonojen pitenemiseen on MOT-jutun mukaan myös se, että leikkauksia ei voida tehdä, jos potilaalle ei ole tiedossa osastopaikkaa. Vuodeosastojen petipaikoilla puolestaan on täyttä, sillä kotiutuskuntoisia potilaita ei saada riittävän nopeasti osastolta eteenpäin, esimerkiksi kotihoitoon tai hoivakotiin.
MOT-toimituksen sairaanhoitopiireille tekemän kyselyn mukaan jotkin kunnat maksavat aiempaan verrattuna nyt moninkertaista summaa viivepäivistä. Sakkomaksujen kasvu kertoo siitä, että kunnasta puuttuu hoitopaikkoja.
Esimerkiksi Vantaa maksoi Ylen mukaan siirtoviivepäivistä Husille vuonna 2019 noin 500 000 euron laskun. Tänä vuonna summa oli syyskuun loppuun mennessä noussut jo 2,2 miljoonaan.
