Kiinteistöveroon uhkaa tulla ensi vuonna historiallisen korkea korotus, varoittaa kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli.
Syynä on rakennuskustannusindeksin vuosimuutos, joka kohosi kesäkuussa lähes kymmeneen prosenttiin. Tämä tarkoittaisi asuinkerrostalossa ensi vuoden kiinteistöveroon 7–9 prosentin korotusta. Raklin mukaan vastikemaksu nousee esimerkiksi 80-neliöisessä perheasunnossa noin 3,6–3,9 euroa kuukaudessa.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on Raklin mukaan ollut keskimäärin alle 2 prosenttia.
Vaikutukset tulevat näkymään laajalti kansalaisten kukkarossa.
Miika Kotaniemi, Rakli
Johtaja Miika Kotaniemi Raklista huomauttaa veronkorotuksen iskevän tilanteessa, jossa kansalaisten rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso.
– Tiedossa olevaa indeksikorotusta tulisi nyt hillitä merkittävästi, sillä veron nousu siirtyisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi. Vaikutukset tulevat näkymään laajalti kansalaisten kukkarossa, Kotaniemi sanoo Raklin tiedotteessa.
Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Arvoja tarkistetaan joka kesäkuu rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia.
Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että rakennusten verotusarvojen muutokset heijastelisivat jossain määrin muutoksia rakennuksen markkina-arvossa.
Rakli huomauttaa, että historiallisen korkeaa indeksitarkistusta ollaan kuitenkin nyt tekemässä tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat eivät ole nousussa vaan pikemminkin laskussa.
– Kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteita tulisi muuttaa ripeästi. Esimerkiksi viiden vuoden keskiarvo voisi olla toimiva tapa, joka toisi ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, Kotaniemi sanoo tiedotteessa
Kiinteistövero on Raklin mukaan jo nyt kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä: Asuinkerrostaloissa se on noin 10 prosenttia, toimistotaloissa 20–30 prosenttia.
