Rajusti kasvava Espoo säästää, sopeuttaa ja toivoo valtiota apuun.
Espoon ensi vuoden talousarvio on erilainen kuin viime vuosina on totuttu. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnan alkaminen näkyy sekä menoissa että tuloissa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle.
Valtuustokauden 2021–2025 tavoitteena on, että Espoo on taloudellisesti kestävä ja verotukseltaan kilpailukykyinen.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tuloveroprosentin nosto ei kuulu Espoon lähiaikojen suunnitelmiin.
– Minusta ei ole järkevää, että tuloveroprosentilla operoidaan muutostilanteessa, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muotoilee.
– Kun ymmärrämme uusien lukujen päälle, kaupunginvaltuusto arvioi, miten jatkekaan.
TakE, taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelma eli säästöohjelma on yksi keino tasapainottaa taloutta ja laskea investointitasoa lähemmäksi tulorahoituskykyä. Espoo pyrkii myös kunta–valtio-kustannusjakosuhteen oikeudenmukaistamiseen.
Kaupunkikonsernina Espoolla on velkaa noin 4,5 miljardia euroa eli 15 200 euroa asukasta kohti. Tällä mittarilla Espoo on Suomen velkaisin kunta.
Hallitus odottaa, että tilanne kriisiytyy.
– Velasta on syytä olla huolissaan, koska inflaatio ja korot nousevat. Sikäli tilanne on hyvä, että 90 prosenttia lainoista on korkosuojattuja ja muuttuvakorkoisia lainoja on maksettu nopeammin pois, Mäkelä sanoo.
Uusien lainojen osalta tilanne on huonompi, ja siksi Espoon pitäisi pystyä toimimaan niin, että uutta velkaa ei tarvitse ottaa.
Kasvava Espoo tarvitsee rahaa infrastruktuurin rakentamiseen ja palvelujen tuottamiseen.
Koko Helsingin seudun asukasluku on 1950-luvun alkupuolelta 2,5-kertaistunut nykyiseen noin 1,5 miljoonaan asukkaaseen. Samassa ajassa Espoon väkiluku on yli kymmenkertaistunut.
Espoolle tuli vuonna 2021 muuttovoittoa 2 839 henkeä, mikä on lähes kaksi kolmasosaa väestönlisäyksestä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Espoon väkiluku kasvoi kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä 4 360 hengellä, mikä on 1 660 henkeä enemmän kuin vuonna 2021 vastaavana aikana. Vieraskielisten kaupunkilaisten osuus espoolaisista on nyt 21 prosenttia.
Vieraskielisiä asukkaita on nyt yli 58 000. Vieraskielisten osuuden Espoon työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Muuttoliike on kasvattanut verotuloja, mutta se on lisäksi lisännyt sekä käyttömenoja että investointitarpeita palveluiden järjestämisessä. Espoo onkin kirjannut ensi vuoden talousarvioonsa vaatimuksen siitä, että valtionrahoituksessa pitää huomioida kasvavien kaupunkien tarpeet oikeudenmukaisemmin ja nykyistä paremmin. Myös vieraskielisyyden todelliset kustannukset on otettava valtionavussa paremmin huomioon.
Sota Ukrainassa vaikuttaa suhdanteisiin globaalisti. Yksi taloudellista epävarmuutta lisäävä tekijä se, paljonko Espooseen tulee sotaa pakenevia ukrainalaisia.
Kaupunginjohtajan mukaan Espoo on tukenut ukrainalaisia myös heidän kotimaassaan sodan alusta alkaen.
– Vuoden maassaolon jälkeen ukrainalaiset saavat kotikuntaoikeudet. Espoossa voi tulla 1 000–2 200 lasta varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Meidän on mietittävä, miten heidän palvelunsa järjestetään ja rahoitetaan, Mäkelä muistuttaa.
Espoo on kuuden ison kaupungin ryhmässä ottanut heti kriisin alettua yhteyttä valtionhallintoon, jotta asiaa alettaisiin ratkoa, mutta mitään ei ole tapahtunut.
– Hallitus odottaa, että tilanne kriisiytyy ensi keväänä, Mäkelä ärähtää.
– Asiaa pitää ratkoa vaikkapa poikkeuslainsäädännöllä niin että ukrainalaista työvoimaa voidaan hyödyntää palvelujen järjestämisessä.