Espoon taloudessa menee nyt hyvin vireän yritystoiminnan ansiosta. Budjettiesityksensä torstaina julkaissut kaupunginjohtaja vaatii kuitenkin, että valtio ottaa kasvavan kaupungin rahantarpeet huomioon. Nyt espoolaiset veronmaksajat kannattelevat muuta Suomea jopa miljardilla vuodessa.
Espoon kaupungin talous näyttää tällä hetkellä vahvalta, vaikka siinä on vääristymä: Espoolaiset veronmaksajat rahoittavat yhä enenevässä määrin muiden kuntien palveluja. Nyt summa on jo noin miljardi euroa vuodessa.
– Viiden viimeisen vuoden aikana valtion tuloveron tuoton kasvusta 90 prosenttia on tullut Espoosta ja Helsingistä – länsimetron kasvukäytävältä sekä idästä että lännestä, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo.
– Espoon osalta on nyt ylitetty kohtuus, hän jyrähtää.
Mäkelä vaatii, että Espoon, espoolaisten ja uusmaalaisten kansanedustajien on tehtävä kaikkensa, että kunta–valtio-suhde on ensi vaalikaudella nykyistä oikeudenmukaisempi.
– Espoo tarvitsee rahaa omaan kasvuun, emmekä voi koko ajan kasvavalla panoksella rahoittaa muita, sanoo budjettiesityksensä tänään julkistanut Mäkelä.
– On kohtuutonta, että Espoo tekee välttämättömiä investointeja infraan, päiväkoteihin ja kouluihin ja joutuu ottamaan niitä varten velkaa samalla, kun kaupunki kompensoi muita.
Kun Espoosta vuonna 1972 tuli kaupunki, se kasvoi 7 000 asukkaalla. Kasvu on nyt yhtä rajua.
– Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää turvata kestävän kasvun elementit ja edellytykset.
Mäkelä muistuttaa, että sote-uudistuksen tuoma muutos rahavirtaan piti korjata MAL-rahoituksen kautta, mutta tämä ei toteutunut.
Se, että Espoolla menee nyt hyvin, perustuu Mäkelän mukaan siihen, että kaupunki on Suomen osaamisintensiivisten työpaikkojen veturi. Otaniemen tiedeyhteisö, Aalto-yliopisto ja VTT ovat hyvä kasvualusta niin startupeille kuin kansainvälisille yrityksille.
– Espoossa oli noin 100 000 yritystyöpaikkaa, kun Nokia oli parhaimmillaan työllistäjänä. Tämän vuoden toukokuussa yritystyöpaikkojen määrä oli kasvanut noin 123 000:een, joista suurin osa on länsimetron kehityskäytävällä, Mäkelä sanoo.
Hyvä suuntaus jatkuu, kun metrolla pääsee pian Kivenlahteen ja kaupunkirataa Kauklahteen arviolta vuonna 2028.
Suurin ryhmä työssäkäyvistä espoolaisista kuuluu asiantuntijoihin tai erityisasiantuntijoihin. Heitä on paljon myös vieraskielisissä.
Hyvää taloudellista tilannetta varjostaa kuitenkin epävarmuus: sota Ukrainassa sekä kasvava inflaatio ja nousevat korot.
– Nokian suuruuden aikana tukeuduimme yhteen kivijalkaan, mutta nyt yritykset edustavat laajasti eri aloja. Monet yritykset ponnistavat kriiseistä ja ratkovat globaaleja ongelmia. Uskon, että kun Ukrainan jälleenrakennus pääsee alkamaan, se tarjoaa mahdollisuuksia täällä toimiville yrityksille. Kaikki, mitä Aalto-yliopistossa ja VTT:llä tehdään, on kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaa.
Nostetta Espoon ensi vuoden hyvään tilanteeseen tuovat myös "verohännät", joita syntyy sote-uudistuksen nivelvaiheen takia. Ensi vuonna Espoo saa muiden kuntien tavoin tavallista enemmän verotuloja, joita kertyy vanhojen kunnallisveroprosenttien ja jako-osuuksien mukaisesti. Pudotus verotuloissa on kuitenkin edessä 2024.
Länsiväylä kertoo lisää kaupunginjohtajan budjettiesityksestä lauantaina 5.10. ilmestyvässä painetussa lehdessä sekä verkossa lähipäivinä.