Espoolaisten velkataakka pysyy korkeana, vaikka valtaosa uudesta rakentamisesta rahoitetaan omalla tulorahoituksella.
Porien jyrinä jatkuu Espoossa kiivaana, kun kaupunki investoi vuosittain satoja miljoonia euroa uusiin rakennuksiin ja vanhojen korjauksiin.
Kaikkiaan kaupungin investointisumma on 2,1 miljardia euroa 2031 mennessä. Koko Espoo-konsernin investoinnit ovat 3,8 miljardia.
Koulut ja päiväkodit pysyvät edelleen investointilistan kärjessä. Uusia kohteita on tulossa 8. Tavoitteena on, että niin sanottujen hätäväistöjen lukumäärä olisi Espoossa nolla.
Näkyviä investointeja ovat myös uuden kaupunkiradan rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille sekä pikaratikka raidejokeriin ja länsimetron asemanseutuihin liittyvät työt. Liityntäpysäköintilaitoksia tulee Kivenlahden, Kaitaan ja Finnoon metroasemille.
Uusista asuinalueista rahaa suunnataan Kauklahden ja Saunalahden väliin sijoittuvan Kurttilan kaupunki-infraan. Myös Tapiolan urheilupuiston infrarakentaminen alkaa 2023.
Isoksi puheenaiheeksi ovat nousemassa uimahalliremontit.
Tapiolan uimahallin remonttiin Espoo on budjetoinut reilut 43 miljoonaa, muttei oleva varmaa riittääkö se. Remonttiin ei löytynyt syksyllä urakoitsijaa, mutta nyt uusia tarjouksia on tullut ja hankkeen edistämisestä päätetään loppuvuonna, sanoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo. Remontti voisi alkaa alkuvuodesta 2023 ja valmistua 2025 keväällä.
Toinen iso halliremontti on Espoonlahdessa, jossa kunnostukseen on varattu 28 miljoonaa euroa.
Espoonlahden uimahalli valmistui 1983, eikä sille ole tehty isoja remontteja. Halli ei ole kulttuurihistoriallisesti yhtä arvostettu kuin Tapiolan halli, mutta urheiluväelle se on tuiki tärkeä.
Espoonlahti toimii uimaseura Cetuksen kotihallina ja se on todistanut hurjavauhtisia kilpailuja, kun radoilla ovat kauhoneet muun muassa Jani Sievinen, Antti Kasvio ja Hanna-Maria Seppälä.
Remontin Espoonlahdessa on suunniteltu alkavan aikaisintaan kesällä 2023. Isotalon mukaan hankkeessa kartoitetaan eri vaihtoehtoja, eikä uuden hallinkaan rakentaminen ole lähtökohtaisesti poissuljettu. Olennaista on arvioida, kuinka korkeaksi korjausprosentti kasvaa.
Remontin ajaksi Cetus joutuu etsimään uutta tilaa. Tässä uimareita auttaa Matinkylän uuden hallin valmistuminen.
Halliremontit tarkoittavat myös kohoavia pääsymaksuja, joita liikuntatoimi ennakoi tulevan muihinkin urheilutiloihin.
Toimitilainvestoinneissa Espoossa mennään vahvasti "talous edellä". Tämä tarkoittaa, että rakennusten pinta-aloja karsitaan, ja rakentamista tehdään tyyppikoulujen ja -päiväkotien pohjalta.
Myös kalustamisessa noudatetaan tiukkaa standardointia.
Olli Isotalon mukaan Espoolla on kovat investointitarpeet, mutta rahoituskin on suurta.
– Kyllä näillä summilla pitää pystyä palvelu- ja investointitarpeet kattamaan. On totta, että erilaisia investointisuunnitelmia on paljon. Ne on nyt laitettava tärkeysjärjestykseen, ja se on poliittisten päättäjien tehtävä, Isotalo sanoo.
Espoo kykenee toteuttamaan suuren osan investoinneistaan verorahoin ja muilla tuloilla. Ensi vuonna kaupungin lainakanta jopa laskee 5 miljoonaa euroa, mutta lähivuosina lainaa joudutaan ottamaan lisää 55 miljoonaa.
Espoo säilyy Suomen velkaisimpana kuntana. Ensi vuonna Espoo-konsernin lainakanta on noin 4,5 miljardia, eli 13 800 euroa asukasta kohden.
Vuonna 2026 lainakannan arvioidaan kääntyvän hitaaseen laskuun, ja ennustekauden lopussa 2032 se on 3,766 miljoonaa euroa, eli 10 795 euroa asukasta kohden.
Espoo-konsernilla tarkoitetaan kaupungin määräysvallassa olevia tytäryhteisöjä sekä osakkuuksia kuntayhtymissä ja osakkuusyhteisöissä.