Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uuden sote-alueen startti lähestyy – hyvinvointijohtaja vertaa tilannetta startup-yritykseen: "Yhtään valmista ohjetta ole"

Länsi-Uudellamaalla paukut on pistetty alussa sujuvaan siirtymään, jotta asukkaiden palvelut turvataan.

Nyt voi laskea jo päiviä. Suomen historian ehkä suurimpaan hallinnolliseen uudistukseen on alle 40 arkipäivää. Ensi vuoden alusta alkaen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelun järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle.

– Täytyy miettiä tarkkaan, mihin päivät käyttää. On tehtävä asiat, jotka on pakko saada valmiiksi. Asiat, jotka eivät ole aivan pakollisia, siirretään tuleville vuosille, sanoo hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Juuri tällä hetkellä ajankohtaisia asioita valmistelussa ovat muun muassa viime viikon tiistaina aluevaltuustossa hyväksytty aluestrategia sekä viime viikon perjantaina aluevaltuutetuille julkaistu talousarvioesitys.

Sanna Svahn sanoo, että aluestrategia tarjoaa hyvinvointialueelle ensimmäiset askelmerkit. Strategiaa valmisteltiin yli puoli vuotta. Mukana valmistelussa olivat myös muun muassa luottamushenkilöt, alueen asukkaat ja työntekijät. Strategiassa määriteltiin hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteita.

– Alkuun paukut ovat turvallisessa siirtymässä, jotta asukkaiden palvelut pystytään suuressa muutoksessa turvaamaan, Svahn sanoo.

Kun alkuhaasteista on selvitty, lähdetään toteuttamaan strategiassa esitettyjä tavoitteita.

Kouluarvosana 10+ on Svahnin mukaan tulossa, jos alueen asukkaat eivät vuodenvaihteen jälkeen huomaa palveluissa minkäänlaisia muutoksia.

Muutos on myös mahdollisuus.

Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn

– Kun näin mittavia ict-järjestelmiä rakennetaan uudelleen, on hyvin todennäköistä, että jossakin siirrossa tulee ongelma: jokin integraatio ei toimi tai järjestelmä ei käynnisty.

Hyvinvointialueelle on tulossa palvelukeskus, johon ongelmat keskitetysti ohjataan. Alueelle rakennetaan lisäksi kriisivalmiusorganisaatio, jotta myös poikkeuksellisissa olosuhteissa pystytään toimimaan.

– Kriisivalmiudella ei ole tarkoitus huolestuttaa ketään. Olemme varautuneita siihen, jos kaikki ei mene kuten pitäisi.

Lisäksi jokainen palveluyksikkö kartoittaa kriittiset pisteet ja laatii toimintasuunnitelman sen varalle, jos esimerkiksi jokin järjestelmä ei toimikaan.

– Palkanlaskennan ja muun osalta mennään alkuun aika karvalakkiversioilla. Sen jälkeen aletaan hioa prosesseja, Sanna Svahn sanoo.

Hän vertaa hyvinvointialuetta startup-yritykseen, jossa kaikki on rakennettava alusta alkaen itse.

– Sellaisessa olleet tietävät, ettei yhtään valmista ohjetta ole, vaan asioita ratkotaan työpöydän ääressä. Tässä on vähän sama tilanne. Meillä ei ole valmista ohjetta, miten uudessa henkilöstöjärjestelmässä haetaan vaikkapa lomaa. Kaikki nämä prosessit on rakennettava.

Svahn muistuttaa, että muutos on myös mahdollisuus. Kun kaikki rakennetaan uusiksi, on mahdollisuus päästä eroon vanhoista ja jäykistäkin rakenteista.

– Pyrimme uudistamaan muun muassa siten, että työntekijöillä olisi sujuvaa töissä ja hallinto olisi ilman turhaa byrokratiaa.

Aluestrategiaan on kirjattu paljon hyviä asioita. Tavoitteena on uudistaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluja niin, että asiakkaiden pääsy palveluiden piiriin paranee. Strategiasta löytyy tavoitteet myös pitkän aikavälin talouden tasapainottamiseen sekä talouden tasapainotusohjelman laatimiseen.

– Aluestrategia sisältää suuntaviivat, joita meidän tulee hyvinvointialueella toteuttaa, Sanna Svahn kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa valtion rahoitusmallin olevan alipainossa, mikä aiheuttaa hyvinvointialueelle haasteita.

– Kaikkea emme voi tehdä. Kyse on valinnoista, mutta kyllähän strategia nuotittaa, mitkä ovat tärkeitä asioita ja niihin sitten panostetaan.