Björn Weckström on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen korumuotoiluun.
Käsityö, ammattitaito, tekniikka ja rakenteiden loogisuus yhdistettynä huikeaan luovuuteen on tehnyt Björn Weckströmistä (s. 1937) Suomen kansainvälisesti tunnetuimman korumuotoilijan.
Tapiolassa toimivassa Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa on näyttely, joka ensimmäistä kertaa esittää läpileikkauksen koko Weckströmin urasta korutaiteilijana. Nähtävillä on liki 200 korua kisällintyöstä vuodelta 1956 Kultarailoon, jonka hän suunnitteli Kalevala Korulle vuonna 2020.
Mukana on uniikkeja sekä tuotannossa olleita ja edelleen olevia koruja. Kaiken kaikkiaan Weckström on suunnitellut yli tuhat korua. Näyttelyn korut ovat taiteilijan omista kokoelmista, Designmuseon kokoelmista, Kalevala Korulta ja yksityishenkilöiltä.
Weckströmin teki kansainvälisen läpimurtonsa 1960-luvulla Kukkiva muuri ja myöhemmin Planetaariset laaksot -koruilla.
Jälkimmäinen tunnetaan scifikulttuurin ikonina, jonka Weckström suunnitteli pikavauhdilla ohjaaja George Lucasin Star Wars -elokuvaan Prinsessa Leialle.
Kalevala-korujen verkkosivuilla kerrotaan, miten Weckström sai keväällä 1976 mielenkiintoisen puhelun Lucasin sihteeriltä. Kävi ilmi, että tuolloin ohjaajana jo mainetta luonut mutta kuitenkin vielä varsin tuntematon Lucas tarvitsi näyttävät hopeakorut tuotannossa olevaan elokuvaansa, jonka nimeä ei paljastettu. Korujen tuli olla valmiina jo kuuden viikon kuluttua.
Weckström tarttui haasteeseen, mutta pian sihteeri ilmoitti yllättäen, että aikaa suunnittelulle olikin vain viikko. Koska aikataulu oli mahdoton, päätyivät elokuvantekijät valitsemaan sopivaa korua jo valmiista mallistosta lontoolaisesta koruliikkeestä.
He päätyivät Planetaarisiin laaksoihin, ja loppu onkin elokuvahistoriaa. Weckström itse näki Avaruushopea-sarjaan kuuluvan kaulakorun valkokankaalla Tähtien sodan tultua Suomeen joulukuussa 1977.
Uutuusnäyttely valottaa professori Weckströmin korusuunnittelun taustoja. Se on katsaus siihen, kuinka hän nosti korun veistotaiteen rinnalle.
– 1950-luvun alussa minussa syntyi halu luoda jotain poikkeuksellista, luoda jotain sellaista, joka nostaisi korun veistotaiteen rinnalle, Weckström sanoi näyttelyn avajaisissa.
Kun Weckström näki Lemmenjoella 1950-luvun lopulla ensimmäistä kertaa kultaa luonnontilassa, hän oivalsi, että kultasepät kiillottavat kullan hengiltä.
Tästä oivalluksesta alkoi syntyä se vahva ja runsas muotokieli, josta Weckströmin rosoiset ja himmeästi hehkuvat kultakorut tunnistetaan.
– Kultaan liitetään usein valta ja intohimo. Halusin muotoilla kullasta kaksiulotteisten sijan kolmiulotteisia koruja, jotka erottuisivat muista. Korut ovat olleet minulle aina pienoisveistoksia. Näin löysin muotokielen, josta Pekka Anttila innostui.
Anttila (1931–1985) oli Lapponia-korun perustaja.
– Kun korujen tuotanto ja kysyntä olivat kiivaimmillaan, Lapponia käytti niiden valmistukseen kilon kultaa päivässä, museonjohtaja Essi Pullinen mainitsee.
Hopeakorujen osalta Weckström kertoo löytäneensä inspiraation myöhemmin. Hopea edustaa viileää dramatiikkaa, ja hopeakoruja ovat innoittaneet muun muassa tuuli ja jää sekä avaruus.
1970-luvun alussa Björn Weckström keksi yhdistää akryylin hopeaan. Idea tuomittiin aluksi jyrkästi.
Espoolainen senior adviser Jyrki Rinne oli keskeinen henkilö Weckströmin korujen viemisessä Eurooppaan, sillä hän työskenteli 27 vuotta – vuodesta 1970 alkaen – Saksassa Lapponian vientitoiminnan kehittäjänä.
Avajaisissa käyttämässään puheenvuorossa Rinne kysyi, kestävätkö Weckströmin korut aikaa. Hänen vastauksensa oli kyllä, koska ”korujen viesti ulottuu alitajuntaan ja suuntaa tulevaisuuteen”.
Kun Rinne järjesti Weckströmin korujen vientinäyttelyitä Saksaan, mukaan otettiin veistoksia.
– Korut olivat tietysti pääosassa, mutta lehdistön sai houkuteltua paikalle, kun toimittajille kerrottiin, että nähtävillä on myös veistoksia.
Rinne tietää, että muutamat kauppiaat laittoivat näyteikkunalle Weckströmin muotokieltä matkivia koruja.
– Kauppiaat ihmettelivät, miten asiakkaat osaavat poimia joukosta Weckströmin korut ja jäljitelmät jäävät myymättä. Vastasin, että Weckströmin koruilla on sielu.