Histan kartanoa hallinnoiva Hista-yhtymä on tehnyt Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa sopimuksen 20,6 hehtaarin luonnonsuojelualueen perustamisesta Nuuksion Kotosuolle ja sen ympäristöön. Alue tunnetaan myös nimillä Kotasuo ja Kotalammensuo.
Alueen länsireunalla on Härklammen kallioharjanne, joka kohoaa lähes pystysuoraan viereisestä maastosta parinkymmenen metrin korkeuteen.
– Luin Länsiväylästä mielipidekirjoituksen, jossa toivottiin uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Tämän vuoksi tuon nyt julkisuuteen tiedon uudesta suojelualueesta. Kotosuon suojelusta tehtiin päätös jo keväällä, Histan kartanon isäntä Risto Ihamuotila sanoo.
Teksti, johon hän viittaa, on 31.8. julkaistu Anne Quarshien mielipide, jossa hän viittaa Espoo 50 vuotta juhlavuoteen ja toivoo hyviä uutisia uusien suojelumetsien perustamisesta sekä entuudestaan suojeltujen luontoalueiden laajentamisesta Espoossa.
Nuuksion Kotosuo on noin 15 hehtaarin ojittamaton suo. Sen lisäksi suojelualueeseen kuuluu suon lähialueita, joiden luonto on omaleimaista.
Härklammen kallioharjanteen erikoisuus on punakukkainen pikkutervakko, jota kasvaa paljon. Kasvi on Etelä-Suomen sisämaassa hyvin harvinainen. Harjanteella on myös havaittu liito-oravan pesimispaikkoja.
Kotosuo muodostuu erilaisista suotyypeistä, ja se sijaitsee noin 500 metrin päässä Histaan johtavalta tieltä. Alueelle pääsee myös Myrskymäentien kautta.
– Suojeluidea sai alkunsa siitä, että isän aikana ojitettiin soita, mutta tämä suo jäi ojittamatta. Maakuntakaavassa suo oli merkitty suojelualueeksi, ja minä ajattelin, että laajennetaan sitä vähän. Keskustelut ely-keskuksen kanssa johtivat nopeasti yhteisymmärrykseen, Risto Ihamuotila kertoo.
Ihamuotilan mukaan itse Kotosuo on mäntyrämettä, ja isot mäntyrämeet ovat Etelä-Suomessa harvinaisia. Suolla kasvaa paljon juolukoita, hilloja ja karpaloita sekä paljon erilaisia varpuja.
Reuna-alueilla on pienehkö aukea neva, jolla suokukat kukkivat keväällä runsaasti.
– Suon pohjoisreuna muuttuu korveksi. Se on kaikkein kuivin suotyyppi ja siellä kasvaa kuusia ja harvinaisia saroja, Risto Ihamuotila kuvailee.
Uuden luonnonsuojelualueen perustamisen lisäksi Risto Ihamuotila on vaalinut luonnon monimuotoisuutta muillakin keinoilla.
– Meillä on alue, jolta kaadettiin kuusikkoa. Kun sinne oli istutettu kuusentaimia, huomasin, että sinne oli ilmestynyt runsaasti pähkinäpensaita. Raivasin niille tilaa. Nyt meillä on noin 0,5 hehtaarin alue, jolla kasvaa runsaasti 3–5 metrin korkuisia pähkinäpensaita. Näky on kuin Keski-Euroopasta.
Risto Ihamuotila sanoo aina olleensa sillä kannalla, että metsien jalot lehtipuut pitää säästää.
– Meillä on 2–3 hehtaarin suuruinen tammien istutusalue. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Olen huomannut, että tammi yleistyy. Se johtuu ilmastonmuutoksesta.
Luonnonsuojelualueella hakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet ovat kiellettyjä samoin kuin ojien, rakennelmien ja polkujen tekeminen.
Kiellettyä on myös moottoriajoneuvoilla liikkuminen, tulen tekeminen, telttailu ja muu leiriytyminen.
Jokamiehen oikeuksien perusteella alueella saa liikkua, poimia marjoja ja ruokasieniä sekä vaikkapa kartoittaa kasvi- ja eläinlajistoa.
Metsästys on sallittu lähinnä peura- ja kauriskannan liiallisen kasvun vuoksi.