Mihin Espoon rahat menevät vuonna 2023, ei selviä helposti uudesta talousarvioehdotuksesta, vaikka sivuja on yli 250. Tästä syystä valtuustoryhmät joutuvat tekemään virkamiehille runsaasti tarkentavia kysymyksiä.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä julkaisi vuoden 2023 budjettiesityksen marraskuun alussa. Siinä veroprosentti pidetään nykyisenään, ja tulos on 150 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Säästöjä budjettiesityksessä on tulossa esimerkiksi kouluihin, joissa ryhmäkoot ovat kasvamassa.
Länsiväylä kysyi valtuustoryhmien puheenjohtajilta, mikä herättää talousarviossa eniten huolta ja mihin asioihin he haluaisivat lisätä rahaa.
Valtuustoryhmät aloittivat talousarviota koskevat neuvottelut 15. marraskuuta. Neuvotteluja vetää Henna Kajava (ps.).
Kokoomusta huolettaa eniten se, että kaikkia espoolaisten tarvitsemia palveluja ei saada aikaan, kun valtio vie tänne kuuluvia verotuloja muualle Suomeen.
– Tarvittavaa henkilökuntaa ei ole saatavilla, kun valtion päättämää koulutusta ei ole täällä ollut riittävästi. Uusi hyvinvointialue ei saa tarvittavaa rahoitusta. Myös valtion pitäisi nyt ymmärtää investoida kestävään kasvuun ja uusiin työpaikkoihin, Markku Markkula viestittää ryhmästään.
Kokoomus haluaa satsata lapsiin ja nuoriin.
– Varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnan saatavuus on laitettava kuntoon. Pelkkä raha Espoon budjetissa ei ratkaise, tarvitaan uusia rakenneratkaisuja ja myös valtion toimia. Investoinneissa etsimme myönteiset ratkaisut Laurinlahden ja Jupperin kouluille, Markku Markkula kertoo.
Lue myös: Espoon kaupunginjohtaja ärähtää valtiolle – "Hallitus odottaa, että tilanne kriisiytyy"
Talouden tasapainotuspäätökset, joista ryhmät aikanaan olivat erimielisiä, vaikuttavat budjetin valmisteluun. Espoon pitäisi säästää esimerkiksi siten, että opetuksen henkilöstö ei kasva, vaikka oppilasmäärä kasvaa.
– Näitä on vihreiden vaikea sulattaa, kun tarvitsisimme lisää pienryhmiä, erityisopetusta sekä enemmän tukea ja jakotunteja luokkiin, vihreiden Inka Hopsu toteaa.
Toinen iso haaste on investointikatto ja kasvavan kaupungin tarpeet saada lisää päiväkoteja ja kouluja ja korjata vanhoja. Lisäksi asukaspuistotoiminta pitää turvata.
Myös ukrainalaislasten vastaanoton onnistumiseen pitää satsata.
– Sdp:n valtuustoryhmä haluaa satsata koronavaurioiden korjaamiseen, Markku Sistonen kiteyttää ja muistuttaa, että tämä tavoite on kirjattu myös Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmaan.
Koronavauriot näkyvät muun muassa kouluissa, koska etäopetuksen vuoksi osa oppilaista jäi jälkeen oppimistavoitteissa.
– Inkluusiota ei voi lisätä nyt ilman, että riittävä tuki seuraa mukana.
Sistonen muistuttaa, että Espoo tekee tänä vuonna noin 140 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Tätä rahaa pitää nyt käyttää muun muassa oppimisen tukitoimiin.
Perussuomalaisten perushuolenaiheena on Espoon kiivas vieraskielisen väestön kasvu. Muuttajista on tullut kaupungille enemmän menoja kuin tuloja.
Perussuomalaiset lisäisivät rahaa koulutukseen.
– Taas esitetään leikkauksia jakotunneista ja lisäksi vähemmän tilaa per oppilas uusiin kouluihin. Jos nämä toteutuvat, rauhattomilla luokilla kärsivät oppilaat joutuvat yhä ahtaammalle sekä inkluusion että koronan ja muiden tartuntatautien kanssa. Lisäksi nuoriso on kovilla ja tarvitsee lisäpanostusta, kuten vaikkapa nuorisotyöntekijöitä ja mopopajoja, Henna Kajava muotoilee ryhmän näkemykset.
Koulut ovat RKP:n valtuustoryhmälle tärkeä asia.
– Lähdemme siitä, ettei ryhmäkokoja suurenneta ja ettei opetuksesta karsita, Nina af Hällström toteaa.
Rkp:n mukaan Mattlidenin koulukeskuksen suunnitteluun tarvitaan rahaa. Ryhmälle panostukset hiilineutraaliuteen ovat myös tärkeitä.
Keskustaa huolestuttaa opetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssipula ja leikkaukset, kun rahoitus ei kasva samassa suhteessa lapsimäärän kanssa.
– Tämä on täysin ristiriidassa Espoo-tarinassa linjatun koronaexit-suunnitelman kanssa, jossa oli tarkoitus panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, Sara Saramäki viestittää.
Lisärahaa keskusta laittaisi opetuksen, varhaiskasvatuksen ja avoimen varhaiskasvatuksen (asukaspuistot ja kerhot) resursseihin.
Toiseksi keskusta satsaisi varhaiskasvatuksen saatavuuteen houkuttelemalla henkilöstöä paremmalla palkalla ja työoloilla, lisäämällä päiväkoti-investointeja ja perumalla kotihoidontuen Espoo-lisän leikkauksen.
Kristillisdemokraattien mukaan talousarvio on liki 200 miljoonaa ylijäämäinen.
– Ylijäämä on syntynyt espoolaisten verotuloista. Se ei ole virkamiesten eikä poliitikkojen rahaa, vaan kuntalaisten varoja, jotka tulisi käyttää kuntalaisten palveluiden parantamiseksi, Antero Laukkanen alleviivaa.
Kristillisdemokraatit lisäisivät rahaa perheiden tukemiseen. Ryhmän mielestä Espoon kunta-lisä pitäisi korottaa 160 eurosta 200 euroon ja tuen maksamisen 1,5 vuoden ikärajan nostamiseen 2,5 vuoteen. Tämän kustannus olisi noin 4, 5 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliiton ryhmä pelkää, koulutoimesta aletaan säästää liikaa. – Henkilökunnan jaksaminen ja riittävyys ja työkuorman jakautuminen ovat isoja kysymyksiä. Erityisesti huolettaa erityisopetuksen tilanne, Tiina Aavaparta sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilökunnan saatavuus ei ole täysin budjettikysymys, mutta muun muassa pysyvän työntekijämäärän ja avustavan henkilökunnan lisääminen helpottaa jaksamista ja myös joustavuutta tilanteissa, missä sijaisia ei saada. Myös lasten tarvitsemien riittävien tukitoimien turvaamisessa on haasteita.
Eniten huolta Liike Nytin mielestä aiheuttaa Espoon hurja, jokseenkin hieman kestämätön kasvuvauhti. Liike Nyt haluaa säilyttää Espoon identiteetin kaupunkipuistomaisena, jossa luonnolla on keskeinen merkitys.
– Se, minkä ensisijaisesti haluamme turvata ja mistä ei saisi enempää leikata, on lasten ja nuorten koulutukseen sekä varhaiskasvatukseen liittyvät asiat, Nora Stenvall mainitsee.