Länsiväylä kysyi Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajilta, mikä herättää vuoden 2023 talousarviossa eniten huolta ja mihin asioihin ne haluaisivat lisää rahaa. Ryhmät aloittivat yhteiset budjettineuvottelut 15. marraskuuta.
Kokoomusta huolettaa eniten se, että kaikkia espoolaisten tarvitsemia palveluja ei saada aikaan, kun valtio vie tänne kuuluvia verotuloja muualle Suomeen.
– Pelkkä raha Espoon budjetissa ei ratkaise, tarvitaan uusia rakenneratkaisuja ja myös valtion toimia, Markku Markkula viestittää.
Kokoomus haluaa satsata lapsiin ja nuoriin.
– Varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnan saatavuus on laitettava kuntoon. Investoinneissa etsimme myönteiset ratkaisut Laurinlahden ja Jupperin kouluille.
Talouden tasapainotuspäätökset, joista ryhmät aikanaan olivat erimielisiä, vaikuttavat budjettivalmisteluun. Säästää pitäisi esimerkiksi siten, että opetushenkilöstö ei kasva, vaikka oppilasmäärä kasvaa.
Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho kertoi viime viikolla, että ryhmäkoot kasvaisivat ensi vuonna keskimäärin 0,3 oppilaalla (LV 19.11.).
– Näitä on vihreiden vaikea sulattaa, kun tarvitsisimme lisää pienryhmiä, erityisopetusta sekä enemmän tukea ja jakotunteja luokkiin, vihreiden Inka Hopsu toteaa.
Toinen iso haaste on, miten yhdistää investointikatto ja kasvavan kaupungin tarpeet saada lisää päiväkoteja ja kouluja ja korjata vanhoja. Lisäksi asukaspuistotoiminta pitää turvata.
– Sdp:n valtuustoryhmä haluaa satsata koronavaurioiden korjaamiseen, Markku Sistonen kiteyttää ja muistuttaa, että tämä tavoite on kirjattu myös Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmaan.
Koronavauriot näkyvät muun muassa kouluissa.
– Inkluusiota ei voi lisätä nyt ilman, että riittävä tuki seuraa mukana.
Sistonen muistuttaa, että Espoo tekee tänä vuonna noin 140 miljoonan euron positiivisen tuloksen.
Perussuomalaisten perushuolenaiheena on Espoon kiivas vieraskielisen väestön kasvu. Muuttajista on tullut enemmän menoja kuin tuloja.
Perussuomalaiset lisäisivät rahaa koulutukseen.
– Taas esitetään leikkauksia jakotunneista ja lisäksi vähemmän tilaa per oppilas uusiin kouluihin. Jos nämä toteutuvat, oppilaat joutuvat yhä ahtaammalle sekä inkluusion että tartuntatautien kanssa. Nuoriso tarvitsee lisäpanostusta, kuten nuorisotyöntekijöitä ja mopopajoja, Henna Kajava muotoilee.
Koulut ovat RKP:n valtuustoryhmälle tärkeä asia.
– Lähdemme siitä, ettei ryhmäkokoja suurenneta ja ettei opetuksesta karsita, Nina af Hällström toteaa.
Tärkeitä asioita ovat Mattlidenin koulukeskuksen suunnittelu ja panostukset hiilineutraaliuteen.
Myös keskustaa huolestuttaa opetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssipula ja leikkaukset.
– Tämä on täysin ristiriidassa koronaexit-suunnitelman kanssa, Sara Saramäki viestittää.
Lisärahaa keskusta laittaisi myös avoimen varhaiskasvatuksen resursseihin ja peruisi Espoo-lisän leikkauksen.
Kristillisdemokraattien mukaan talousarvio on liki 200 miljoonaa ylijäämäinen.
– Ylijäämä on syntynyt espoolaisten verotuloista ja rahat tulisi käyttää kuntalaisten palveluiden parantamiseksi, Antero Laukkanen alleviivaa.
Ryhmän mielestä Espoon kunta-lisä pitäisi korottaa 160 eurosta 200 euroon ja tuen maksamisen 1,5 vuoden ikäraja nostaa 2,5 vuoteen.
Vasemmistoliiton ryhmä pelkää, koulutoimesta aletaan säästää liikaa.
– Erityisesti huolettaa erityisopetuksen tilanne, Tiina Aavaparta sanoo.
Myös lasten tukitoimien turvaamisessa on haasteita.
– Se, minkä ensisijaisesti haluamme turvata ja mistä ei saisi enempää leikata, on lasten ja nuorten koulutukseen sekä varhaiskasvatukseen liittyvät asiat, Liike Nytin Nora Stenvall mainitsee.