Joulukuun 3. päivä käyttöön otettavan länsimetron jatkeen asemat odottavat jo matkustajia uutuuttaan hohtaen. Ensimmäinen metrojuna lähtee liikkeelle Kivenlahdesta aikataulun mukaan lauantaina ennen kello viittä aamulla.
– Odotettavissa on, että Kivenlahden asemalle tulee innokkaita jonottajia hyvissä ajoin. Hyvinkin puoli junallista heitä voi tulla, arvelee projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta.
Avajaispäivänä ohjelmaa on luvassa kaikilla uusilla asemilla. Suurin avajaishulabaloo keskittyy kuitenkin Espoonlahteen.
Monelle matkustajalle tulee yllätyksenä, että länsimetron rata on profiililtaan jatkuvaa ylä- ja alamäkien vuorottelua. Toimitusjohtaja Ville Saksi Länsimetro Oy:sta kertoo, että syvimmillään rata koukkaa noin 50 metrissä merenpinnan alapuolella.
Syvimmät kohdat ovat metroasemien välillä, kun itse asemat on taas louhittu kallioon mahdollisimman lähelle maan pintaa.
Korkeuseroa radan alimmalle ja ylimmälle pisteelle tulee kymmeniä metrejä, eli esimerkiksi enemmän kuin Linnanmäellä, jossa vuoristoradan korkeus on 24 metriä.
Metromatkan aikana vain harva ihminen huomaa, että matkanteko on kuin loivalla vuoristoradalla ajaisi.
– Muutamat ihmiset ovat kertoneet, että he aistivat korkeusmuutokset. Pääsääntöisesti sitä ei matkustamossa huomaa, sanoo Saksi.
Metroradan vaihtelevalle profiilille on hyvät syyt. Mitä lähemmäs maanpintaa asemat on tehty, sen helpompi niille on kulkea. Toisaalta energiaa säästyy, kun metrojuna pääsee kiihdyttämään asemalta alamäkeen ja jarrutus tapahtuu ylämäkeen.
Länsimetron jatkeella on viisi asemaa: Kivenlahden jälkeen, tulee Espoonlahti, Soukka, Kaitaa ja Finnoo. Kaikki asemat ovat teknisesti ja kooltaan samankokoisia, mutta jokaiselle on rakennettu omintakeinen ja tunnistettava ulkomuoto, jossa useat taiteilijat ovat päässeet toteuttamaan itseään arkkitehtien ja rakentajien kanssa.
Espoonlahdessa matkustajia ympäröi audiovisuaalinen taideteos, joka tuo mieleen lähellä olevan uimahallin. Soukassa, jossa asema on peräti 40 metrin syvyydessä, matkustajat pääsevät kulkemaan neljän eri sfäärin läpi kallion syvyyksistä aina tähtiin asti. Metroaseman hissien ala-aulassa on valokennosto, joka tuo mieleen pilviverhon.
Kivenlahdessa oranssinen Kulkijat-veistos tuo vastapainoa valkean kaupunginosan asemalle. Teoksen kaksi hahmoa, Ylis ja Alis, kuvaavat Ylä- ja Ala-Kivenlahtea.
Kaitaalla Juurtuminen-nimisen teoksen voi tulkita kuvastavan niiden mäntyjen juuria, jotka kaadettiin aseman tieltä. Toisaalta teos kuvaa myös nykyisen ja tulevien espoolaisten juurtumista Kaitaalle.
Metrohankkeessa alusta asti mukaan ollut taidekoordinaattori Jaakko Niemelä sanoo, että taideteoksiin käytettiin noin 1,2 miljoonaa euroa. Ville Saksin mukaan taiteen osuus on noin promille metron kokonaiskuluista.
– Tämä on mitä todennäköisimmin suurin taidekokonaisuus Suomessa, Niemelä arvioi.
