Kirkkonummelaisen Markus Sjöholmin soitin on Italiassa valmistettu harmonikkojen mersu.
Kun pitkän linjan pääomasijoittaja ja hallitusammattilainen Markus Sjöholm, 51, haluaa rentoutua työpaineistaan, ottaa hän syliinsä harmonikan.
– Toiset menevät lenkille tai joogaan, minä ryhdyn soittamaan, kun torjun stressiä.
Kotonaan Kirkkonummella Sjöholm on viime vuosina vetäytynyt lähes päivittäin musisoimaan eikä mitä tahansa musiikkia vaan soittajalle hyvin vaativaa.
– Kyllä Säkkijärven polkkakin lähtee, mutta olen aina keskittynyt soittoharrastuksessa taidemusiikkiin.
Harrastuksen tuloksia kuullaan 30. marraskuuta Kirkkonummen kirkossa, jossa Sjöholm soittaa yhden miehen konsertissaan harmonikalla muun muassa useita J. S. Bachin teoksia.
Kyseessä on vasta Sjöholmin toinen konsertti. Aiempi oli samassa kirkossa.
Musiikkiharrastus on vanhaa perua. Se alkoi Kirkkonummen musiikkiopistossa 8-vuotiaana ja jatkui lukioaikana Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla. Tunneilla käynti jatkui sen jälkeenkin.
Elämä vei kuitenkin muualle kuin ammattimuusikoksi. Opiskelut jatkuivat kauppatieteen maisteriksi ja oikeustieteen kandidaatiksi ja töihin pääomasijoitusalalle.
Viime vuodet Sjöholm on toiminut yrittäjänä, konsulttina ja ollut yhtiöiden hallituksissa.
Viimeisin iso tehtävä oli Esperi Caren hoivayrityksen hallituksen puheenjohtajana, johon uudet omistajat pankkien haltuunoton jälkeen 2020 kutsuivat hänet. Tehtävä oli ohjata kriisiin, suureen kohuun ja talousvaikeuksiin joutunut yhtiö kuiville ja löytää uusi omistaja yhtiölle.
Yrittäjäksi ryhtyminen avasi Sjöholmille aikaa paneutua tosissaan rakkaaseen harrastukseensa harmonikan soittoon.
Soittimena harmonikka on ollut aikanaan ristiriitainen. Se on mielletty vahvasti viihdemusiikkiin ja jopa rillumarei-kulttuuriin. Tosin kansanmusiikissa yksi- ja kaksirivisellä haitarilla on vahva perinne.
Aikanaan seurakunnissa pohdittiin, sopiiko harmonikka olleenkaan kirkkoihin ja sitä pidettiin jopa syntisenä. Sittemmin harmonikka on tullut täysin salonkikelpoiseksi myös taidemusiikissa.
– Harmonikalla voi soittaa monia cembaloteoksia lähes sellaisenaan. Jotkut urkuteokset vaativat kirkkouruissa myös jalkatyön ja silloin niitä pitää hieman soveltaa harmonikalle, toteaa Sjöholm.
Konserttinsa Sjöholm haluaa soittaa kirkossa akustiikan takia. Se on hänen mielestään Kirkkonummen kirkossa erittäin hyvä.
Se, että harmonikka taipuu jopa kirkkomusiikkiin ja urkuteoksiin, osoittaa, että soitin on monipuolinen. Täyteläinen musiikki syntyy ilman muita soittimia ja orkesteria.
Itse soitin on rakenteeltaan vaativa, eikä huippuluokan soittimia valmistetaan missä tahansa. Harmonikkojen mersut ja bemarit tulevat Italiasta.
Sjöholm soittaa maailmankuululla Pigini-harmonikalla. Niitä valmistetaan Pohjois-Italiassa Castelfidardon pikkukaupungissa, joka on ympäristöineen ollut 1800-luvulta lähtien harmonikkojen mekka.
Castelfidardossa tuotetaan vuosittain tuhansia erimerkkisiä soittimia, mikä on alueen pääelinkeino.
Sjöholm ei ole käynyt musiikkiharrastuksensa ”pyhätössä” ainakaan vielä.
– Mielessä se on kyllä käynyt usein ja ehkä se joskus toteutuu.