Espoon Lähderannassa on meneillään Suomen suurimpiin kuuluva taloyhtiön energiaremontti.
Moni ohikulkija on saattanut jo hetken aikaa ihmetellä kiivasta työntekoa asunto-osakeyhtiö Lähderannan pihamaalla Espoossa.
Meneillään on yksi Suomen suurimmista asuinyhtiöiden maalämpöhankkeista, jossa ensimmäinen kerrostalo saatiin kytkettyä uuteen järjestelmään viikko sitten.
Heinäkuuhun 2023 mennessä loputkin kerros- ja rivitalot – yhteensä 576 huoneistoa – sekä taloyhtiölle kuuluva liikekiinteistö saavat geotermistä energiaa eli ympäristöystävällistä lämpöä maan syvyyksistä.
Lisähyötyä tulee uudesta lämmöntalteenottojärjestelmästä sekä lauhde-energiasta, jota hyödynnetään liikekiinteistössä.
Hanke pienentää taloyhtiön lämmityskuluja merkittävästi.
– Viime vuonna maksoimme kaukolämmöstä 650 000 euroa. Maalämpöhanketta varten otimme pitkän kiinteäkorkoisen lainan. Maksamme lainan säästöillä, joita tulee, kun lämmityskulut pienenevät. Laina on maksettu 20 vuodessa, jonka jälkeen kaikki säästö tulee taloyhtiölle, sanoo As. Oy. Lähderannan hallituksen puheenjohtaja Risto Saarni.
Käytännössä maalämpö siis maksaa itse itsensä.
– Vastikkeita voisimme jopa pienentää, mutta monet muut kulut ovat inflaation takia nousussa.
Tämä on pitkän aikavälin sijoitus.
Taloyhtiön teknisenä isännöitsijänä toimiva Petri Jäntti isännöintitoimisto Kiinteistötahkolasta arvioi, että Lähderannan investoinnissa sisäinen korkotuotto on yhtiölle noin 10 prosenttia, kun mukana on ARA:lta haettu avustus.
Risto Saarnin mukaan kaukolämmön viimeaikainen hinnannousu ei ollut syy jättimäiselle hankkeelle. Kehitys on kuitenkin osaltaan todistanut, että noin 7 miljoonan euron investointipäätös oli oikea.
Päätöstä pohjustettiin perinpohjaisilla selvityksillä ja siihen yhdistettiin myös taloyhtiön sähköautolatauspisteiden uusiminen. Jatkossa osakkaiden käyttöön tulee 82 pikalatauspistettä, joita voidaan myöhemmin lisätä.
Teknologiajohtaja Mika Manner maalämpöratkaisuja toimittavasta Tom Allen Senerasta sanoo, että energiaremontit ja latausinfran rakentaminen kannattaa sovittaa yhteen.
Sekä maalämpö että latausinfra vaativat paljon sähköä. Tämä taas edellyttää sähköpääkeskusten ja kaapelointien uudistamista.
– Valveutuneet taloyhtiöt osaavat synkronoida hankkeet, jotta vältytään siltä, että paikkoja pitäisi kaivaa kahteen kertaan auki, Manner sanoo.
Lähderannan maalämpöhankkeeseen on haettu Aran energiatukea 1,5 miljoonaa euroa. Risto Saarni sanoo, että hanke on kannattava, saatiinpa Aran tukea tai ei.
Lisähyötyä iso taloyhtiö saa teknisestä ratkaisusta, jolla kaikkien talojen lämmitysjärjestelmä nivotaan yhteen. Kohteen koko ylittää tällöin 500 kilowattia, mikä on rajana pääsylle sähköveron 2. luokkaan.
Aiemmin taloyhtiöillä ei ollut pääsyä teollisuuslaitoksille varattuun kakkosluokkaan. Kesällä voimaan tullut muutos teki sen Lähderannassa mahdolliseksi. Mika Mannerin mukaan verohyöty on noin 2,7 senttiä kilowattitunnilta.
– Pienet noin 100 kilowatin taloyhtiöt ovat jatkossakin 1. veroluokassa.
Sähkön viimeaikainen hinnannousu on herättänyt kysymyksen, onko maalämpö sittenkään edullista. Lämpö ei nouse maasta itsestään, vaan se vaatii paljon sähköä.
Lähderannassa sähköä ostetaan pitkällä kohtuuhintaisella sopimuksella.
Saarni, Jäntti ja Manner korostavat myös investoinnin järkevyyttä pitkällä aikavälillä.
Saarni uskoo, että vähitellen yleiseurooppalaisen energiakriisin vaikutus sähkön hintaan hälvenee.
– Kukaan ei voi varmasti ennustaa, miten sähkön hinta kehittyy. Tämä on kuitenkin pitkän aikavälin sijoitus, jossa ei haeta isoja voittoja. Lisäksi tämä on osa vihreää siirtymää ja ympäristölle ystävällistä, Saarni sanoo.
