Esportin perustaja Färid Ainetdin on liikuttanut espoolaisia yli 40 vuotta.
Tapiolan urheilupuistossa näkyy liikemies Färid Ainetdinin kädenjälki. Liikuntamahdollisuuksien luominen on ollut hänelle elämäntyö.
Silloin kun Ainetdin alkoi ideoida yhteistyökumppaniensa kanssa Esport Centeriä, aukion toisella laidalla oli Hongan koripallohalli ja ehkä joku ulkokenttä. Muutoin Tapiolan urheilupuisto oli pelkkää peltoa. Hiljattain 40 vuotta täyttänyt, tenniksestä ja squashista alkunsa saanut Esport on nyt monipuolinen, Pohjoismaiden suurin liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoava keskus.
Esportiin kuuluu Tapiolan urheilupuistossa kaksi suurta urheilun monitoimihallia, Esport Center ja Esport Arena. Sen lisäksi yrityksellä on pienempiä liikuntapaikkoja Espoossa ja Esport Bristol Helsingissä.
Mistä kaikki alkoi?
– Olin vetämässä Espoon Monijäähallisäätiön nimissä hanketta, jonne piti tulla yleisöä vetävä jääkiekkohalli, taitoluistelijoiden harjoitushalli ja tekojäärata. Jäähallissa piti pelata jääkiekon MM-kisat. Harmi, ettei hanke toteutunut, Färid Ainetdin sanoo.
Asiat alkoivat kuitenkin edetä Kisa-Tennis-yhteisön kanssa.
– Sanoin, että hoitakaa te urheilu, niin me hoidamme puitteet kuntoon.
Färid Ainetdin korostaa, että liikunta ja hyvinvointi ovat keskeisiä asioita tässä yhteiskunnassa. Liikunnalla luotu hyvinvointi vaikuttaa ihmisten suorituskykyyn niin työpaikalla kuin opinnoissakin.
Korona-aikana Esportissa luotiin uusia tapoja toimia. Yrityksellä on nyt laaja digitaalinen on line -ohjelma, jota voi hyödyntää ajasta tai paikasta riippumatta.
– Meillä on jo yli 2 500 ohjelmaa joko kirjastossa tai autenttisina ohjelmina. Ohjelmat on rakennettu terveyspainotteisesti eli netistä löytyy kymmeniä videoita vaikkapa selän kuntouttamiseen.
Ainetdin uskoo, että digitaalisuus on vahva tulevaisuuden toimintamuoto. Tarjontaan on otettu mukaan myös mielen hyvinvointiin liittyvät asiat.
Esport haluaa olla vaikuttaja, joka valistuksen ja uudenlaisten toimintatapojen kautta saa ihmiset liikkumaan.
– Missä Suomi on 20 vuoden kuluttua, jos meillä ei ole työkykyisiä ihmisiä sen vuoksi, että he eivät liiku? Ainetdin kysyy.
– Meidän oma slogan on, että liike on lääkettä.
THL on laskenut, että 1 miljoonan euron satsaus ennaltaehkäisevään liikuntaan tuottaa sairaanhoidossa 6 miljoonan euron säästön, Ainetdinin mielestä valtiovallan pitäisi nyt aidosti satsata ennaltaehkäisevään liikuntaan.
– Henkilökunnan hyvinvointiin satsaaminen pitäisi olla jokaisen johtajan työkalu. Hyvinvoinnilla on suora vaikutus yrityksen tuloksentekokykyyn ja sairauspoissaolojen vähentymiseen. Jokaiselle työntekijälle pitäisi tehdä oma ’kuntopolku’.
Se ei Ainetdinin mukaan riitä, että yritys järjestää kaksi kertaa vuodessa tyhy-päivän mittauksineen. Työntekijöiden liikunnan harrastamista pitää tukea myös taloudellisesti. Työpäivän tauottaminen liikuntatunnilla pitäisi olla mahdollista.
Tapiolan urheilupuiston pohjoisosan kaavoitusta koskeva valitus hylättiin syksyllä.
Ainetdinin luotsaama Esport haluaa edelleen osallistua aktiivisesti kehittämiseen. Esport-perheeseen kuuluvalle Esport-Hongalle jalkapallostadionin saaminen alueelle on iso asia.
– Huippujalkapallon pyörittäminen Espoossa tarvitsee kunnollisen stadionin. Nyt pääkäyttäjän näkemykset pitäisi saada mukaan lopulliseen suunnitelmaan, jotta siitä tulee taloudellisesti käyttökelpoinen hanke, Ainetdin sanoo.
Hankkeen ekonomia lähtee Ainetdinin mukaan siitä, että jalkapallostadionille on hyvät liikenneyhteydet ja että toimijoilla on hyvät suhteet liike-elämään.
Hyvin toimivan jalkapallostadionin pitää houkutella tavallisia espoolaisia katsomoon. Lisäksi tarvitaan monenkokoisia kabinetteja, joissa eri alojen toimijat voivat luoda uusia kumppanuuksia.
– Yksi osa Espoon houkuttelevuutta on se, että urheiluhommat on hoidettu oikein.