Espoon kaupunginteatteri saa viimein oman talon Tapiolaan.
Kulttuurikeskuksen teatterin hankesuunnitelma hyväksyttiin Espoon kaupunginvaltuustossa äänin 67–8. Vastaan äänesti perussuomalaisten valtuustoryhmä.
Teatteriasian käsittely aloitettiin kuulemalla kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalon taustoitus.
Teatteri aiotaan toteuttaa uudisrakennuksen Kulttuuriaukion pohjoisreunalle.
Isotalon mukaan talon on määrä ensi sijaisesti toimia Espoon kaupunginteatterin näyttämönä, ei monitoimiareenana, mutta siitä tulee silti monikäyttöinen ja muunneltava. Kulttuurikeskuksen peruskorjausta ei uudisrakentamisen yhteydessä tehdä. Laajennus ei muodosta uhkaa kulttuurikeskuksen arkkitehtonisille arvoille.
Lokakuun 2022 hintatason pohjalta arvioitiin, että talon hinnaksi tulee 61–66 miljoonaa euroa. Rakennusliikkeiden pienenevä tilauskanta saattaa alentaa hintaa, mutta toisaalta rakennusmateriaalien kallistuminen saattaa nostaa sitä.
Rakentamisen on tarkoitus alkaa helmikuussa 2024 ja näin ollen teatteri olisi valmis käytettäväksi keväällä 2027.
Eniten keskustelua herättivät teatterin rakentamisen hinta ja kulttuurikeskuksen ympäristön kevyen liikenteen reittijärjestelyt. Kulttuurikeskuksen seinän viertä kulkeva reitti jakaantuu suunnitelman mukaan kahdeksi. Toinen reitti kulkisi Kaupinkalliontietä ja toinen Keskusaltaan reunaa.
Nykyisen pyöräily- ja kävelyreitin paikalle tulee galleriatilaa, jonka läpi voi kulkea kävellen. Välitilaa voitaisiin hyödyntää teatterin isoissa yleisötapahtumissa.
Keskustelun avasi Henna Kajava (ps.).
– Teatteri ei mahdu Espoon vastuulliseen taloudenpitoon eikä suunnitellulle paikalle.
– Kaikista tällaisista investoinneista, jotka eivät ole välttämättömiä, pitäisi pidättäytyä. Olisi voitu hankkia vuokratilat, kuten useille kouluille nykyään, Kajava sanoi ja ehdotti hankesuunnitelman hylkäämistä.
Hanke on kaikilta osin määritelty poikkeuksellisen vaativaksi, joten Kajava ennakoi kustannusten nousevan tuntuvasti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok) sanoi, että teatterihanke on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä kulttuurihankkeista Suomessa.
Jouni Särkijärvi (kok) mielestä teatteriosa pitäisi toteuttaa niin, että rakennus voi toimia itsenäisesti.
– Kun tulee uusi mahdollisuus, käyttäjämäärä voi olla kymmenkertainen nykyiseen verrattuna, jolloin tapahtumista osa on ihan muuta kuin teatteria.
– 300 000 asukkaan kaupungilla pitää olla teatteritalo. Teatteri on myönteinen hanke ja tuo elinvoimaa Tapiolaan, Kai Mykkänen (kok) muistutti.
Kustannukset luultavasti nousevat 80–90 miljoonaan euroon, arvioi Antero Laukkanen (kd.), mutta oli silti valmis hyväksymään hankesuunnitelman.
Paula Viljakainen muistutti (kok.), että teatterihanke on ollut esillä liki 30 vuotta.
– Nyt on teatterin vuoro, hän sanoi.
Teatteri on Viljakaisen mukaan kannattava investointi, koska teatterissa kävijät käyttävät paljon muitakin palveluja.
Perussuomalaisten Hannu Järvinen arvioi, että Espoon taloudessa alkavat ensi vuonna historiallisen epävarmat ajat. Näin ollen teatterin rakentaminen olisi täysin järjetöntä.
– Teatteri ei tuo kaupungin kassaan yhtään senttiä, Järvinen väitti.
– Vihdoinkin!, Risto Nevanlinna (vihr.) kiteytti ja vastusti jyrkästi perussuomalaisten hylkäysehdotusta. Hänen mielestään rahaan on turha vedota, koska perussuomalaiset ovat hiljattain kannattaneet Maarinsolmun rakentamista.
– Upea päivä!, Martti Hellström (sd) muotoili saman asian.
Toisenlaisia äänenpainoja esitti perussuomalaisten Jiri Keronen, joka piti hanketta täysin arvottomana ja sivistymättömänä, koska kouluilta puuttuu rahaa.
– Tuskin kukaan tietää, mikä Espoon teatteri on.
Markku Markkula (kok.) piti perussuomalaisten näkemyksiä järkyttävinä.
Keskustelua herättävä kulttuurikeskuksen teatterin ja olemassa olevan kulttuurikeskuksen yhdistävä galleria on sekä teatterilaajennuksen lämpiö että osa Tapiolan keskuksesta pohjoiseen johtavaa jalankulkureittiä. Se on auki suurimman osan aikaa päivästä. Se voidaan sulkea yöksi ja erikoistilanteissa, kun laajennetun kulttuurikeskuksen toiminta sitä edellyttää.
Espoon kulttuurikeskukseen suunnitellaan uusi esityssali tarvittavine oheistiloineen toiminnallisesti kiinteäksi osaksi nykyistä kulttuurikeskusta.
Kulttuurikeskuksen teatteri rakennetaan Espoon kaupunginteatterin esityssaliksi, joka korvaa käytössä nyt olevan Revontulihallin.
Teatteritila rakennetaan paikkaan, jossa tällä hetkellä on tilapäisiä padel- ja koripallokenttiä.
Laajennuksen myötä kulttuurikeskuksesta muodostuu ainutlaatuinen, kolmen esitys- ja tapahtumakäyttöön suunnitellun salin ja harjoitustilan kokonaisuus. Näitä tukevat asiakas-, aula-, kokous- ja ravintolapalvelut sekä yleisötyötilat.
Salien yhteydessä sijaitsevat huolto-, verstas- ja aputilat palvelevat kaikkien salien tarpeita.
Hankkeeseen sisältyvän katsomon peruskapasiteetti on noin 500 paikkaa ja se voidaan tarvittaessa laajentaa jopa 700-paikkaiseksi. Parvella on noin 200–300 ja permannolla 300–400 paikkaa.
Tarvittaessa näyttämö voidaan yhdistää katsomon kanssa monikäyttöiseksi yhtenäiseksi tilaksi.
Kulttuuriaukiolla järjestetään tulevaisuudessa esimerkiksi konsertteja, ruokatapahtumia, ulkoilmaelokuvia, kaupunkitansseja ja sirkusesityksiä. Aluetta voidaan hyödyntää myös kaupunkilaisten omiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja niiden helppo toteuttaminen huomioidaan suunnittelun edetessä. Suunnittelussa huomioidaan paikka esiintymislavalle sekä isolle näytölle.
Espoon kulttuurikeskuksen ja teatteritoiminnan (Revontulihalli) vuokratilojen nykyiset vuokramenot ovat yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa.
Kun kulttuurikeskuksen ja uudisrakennuksen toimitilavuokrat lasketaan yhteen, ne nousevat noin 6,7 miljoonaan euroon.
Keskustelun aikana käytettiin parikymmentä puheenvuoroa ja muutama kommentti.