Espoon valtuustoryhmät pääsivät maanantaina sopuun kaupungin ensi vuoden talousarviosta, mutta neuvottelut eivät olleet helpot. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättäytyivät sovun ulkopuolelle.
Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen käyttötalouden nettomenoja 4,3 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
Lisäykset ovat kokonaisuuteen nähden pieniä, mutta monelle asukkaalle tärkeitä. Kaupunginjohtajan pohjaehdotuksessa kaupungin toimintamenot ensi vuonna olivat yhteensä 1,423 miljardia euroa.
Kasvun ja oppimisen toimialalle lisättiin 3,5 miljoonaa euroa muun muassa varhaiskasvatuksen avustavan henkilöstön palkkaukseen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen restart-toimenpiteisiin sekä nuorisotyöhön.
Budjettisovun yhteydessä ryhmät painottivat, että varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön rekrytointiongelmat edellyttävät lisätoimia myös valtion suuntaan Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteistyönä.
Elinvoiman tulosalueelle lisättiin 350 000 euroa muun muassa liikuntaseurojen vuokra-avustuksen pitämiseen 30 prosentissa ja omatoimikirjastojen aukioloaikojen laajentamiseen.
Lisäksi neuvotteluissa varmistettiin Gräsan taitojen talon toiminnan jatko kaikille avoimena ja Tyttöjen talon toiminnan turvaaminen.
Valtuuston suurimman ryhmän Kokoomuksen vetäjän Markku Markkula on tyytyväinen.
Hän toteaa, että neuvotteluprosessi oli vaikea, mutta erinomainen tulos syntyi. Koulut ja varhaiskasvatus olivat muutosten kärki yksikäsitteisesti ja kaikkien yhteisenä kohteena. – Reagoimme suurimpiin ongelmiin, ja kun kaupunginjohtajan pohjassa oli jo rahoitusta näihin, niin tulos on hyvä. Rakentamisessa Laurinlahti ja Jupperi saavat nyt tarvittavat rahat, samoin Olarin päiväkodit. Kiviruukin lukio naulattiin suunnittelukohteeksi.
Markkula nostaa esille myös Kokoomuksen lempikohteet pientaloalueet ja tonttien luovutukset omatoimiseen rakentamiseen, jossa valtuuston edellyttämä tavoitetaso on nyt 200 tonttia vuodessa.
Kaupunkiympäristön toimialalla omatoimirakentamisen tontteja lisätään vaiheittain. Tavoitteena on päästä 200 tonttiin vuodessa. Tonteista saatavat tulot käytetään kunnallistekniikkaan. Lisämäärärahoja kohdennettiin muun muassa luonnonsuojelutyöhön sekä istutuksiin.
Investointiohjelmassa suurin summa, 10,6 miljoonaa euroa, varattiin Laurinlahden päiväkodin ja koulun peruskorjaukseen. Rahaa varattiin myös Olarin alueen päiväkotiratkaisun kiirehtimiseen ja Espoonlahden urheilupuiston huoltorakennukseen.
Jupperin koulun, kirjaston ja päiväkodin rakentaminen ovat myös ohjelmassa.
Espoonlahden uimahalli poistettiin investointiohjelmasta. Nyt aletaan selvittää, mitkä ovat peruskorjauksen ja uudisrakennuksen kustannukset.
Kaupunginjohtajan pohjaesityksessä investoinnit olivat ensi vuodelle 158 miljoonaa euroa. Ensi vuoden investointeihin ei tarvitse ottaa lainaa.
Sovun ulkopuolelle jääneen kristillisdemokraattien mielestä rahaa olisi pitänyt lisätä erityisesti kouluavustajien ja erityisopetuksen lisäämisen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.
– Espoon talousarvioneuvottelut olivat meille suuri pettymys. Espoolaisten verotuloja tulisi käyttää espoolaisten hyvinvoinnin parantamiseen, kristillisdemokraatit viestittävät.
Kristillisdemokraatit olisivat halunneet säilyttää Espoo-lisän ehdot ennallaan. Nyt se rajataan 2,5 vuodesta 1,5-vuotiaisiin.
Vihreä ryhmä on tyytyväinen siihen, että perusopetuksen ryhmäkokoja ei ryhdytä kasvattamaan eikä jakotunneista luovuta. Myös lukioiden resurssit säilyvät.
– Tähän on päästävä jatkossakin. Myöskään erityisluokkien määrää ei vähennetä ja oppilaan tarvitsemat tukitoimet tullaan järjestämään alueellisesti, ei koulukohtaisesti, ryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu listaa.
Vihreille tärkeä painotus neuvotteluissa oli myös nuorten harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksien turvaaminen sekä jengiytymiskehityksen ennaltaehkäisy. Pohjois-Espoon nuorten tarvitsemien tilojen kunnostukseen ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen osoitettiin erillisrahoitus.
Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että luonnonsuojelutoimia vahvistamaan päätettiin perustaa yksi uusi biologin vakanssi.
Demariryhmä pitää saavutettua neljän miljoonan euron lisäystä kaupunginjohtajan pohjaesitykseen välttämättömänä.
– Oli välttämätöntä, että vahvistamme opetuksen resursseja ja pienennämme ryhmäkokoja, ryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen sanoo.
– Oppilaiden tarvitsema erityinen tuki tullaan järjestämään tulevaisuudessa omalla alueella. Se on ollut myös koulujen ja vanhempien toive, kertoo Sistonen.
Muita demareille tärkeitä budjettisopuun sisältyviä asioita olivat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien vahvistamisen.
Perussuomalaiset irtautuivat aiemmin budjettisovusta. Ryhmä oli tyytymätön kouluille annettaviin resursseihin ja siihen, että muut ryhmät eivät halunneet kirjata maahanmuutosta koituvia kuluja julkisiksi kaupungin tilinpitoon.
Espoon valtuusto päättää talousarviosta 7. joulukuuta.
Juttuun lisätty Kokoomuksen valtuustoryhmän kommentit kello 14.40.