Vankilan uudisosaa rakennettaessa varmistetaan, ettei valmistuneessa vankilassa kommunikoida luvatta.
Vantaan vankilasta tulee Suomen suurin, mutta siihen menee vielä muutama vuosi. Vankilan laajennusosan rakentaminen on alkanut ja sen on määrä valmistua 2025. Rahaa rakentamiseen kuluu noin 60 miljoonaa euroa.
Suomen ainoassa yksinomaan tutkintavankilana palvelevassa laitoksessa, Vantaan vankilassa, on nyt 185 sellipaikkaa. Vuonna 2025 sellipaikkoja tulee olemaan 345.
Laajennusosalle on suuri tarve. Vantaan vankilaa johtava yksikönpäällikkö Tommi Saarinen kertoo, että tällä hetkellä vankeja on kymmeniä enemmän kuin sellipaikkoja.
– Laajennusosan valmistumisen jälkeen vankila tulee olemaan 90-prosenttisesti täynnä.

Uudisosa tuo vankilaan 80 uutta työpaikkaa. Saarinen myöntää, ettei valvontahenkilökunnan eli vartijoiden paikkojen täyttäminen tule olemaan helppoa. Työvoimasta on tälläkin hetkellä kova pula. Tilanteen helpottamiseksi on aloitettu vartijoiden lisäkoulutus ja yhteistyötä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa on vahvistettu.
Toiveena on Saarisen mukaan myös se, että yhä isompi osa henkilökunnasta tulisi eri kieli- ja kulttuuritaustoista.
Mikään ei korvaa valvontatyötä tekeviä ihmisiä.
– Jo nyt meillä on vartijoita muun muassa Lähi-idästä ja Kosovosta. Vartijat osaavat viroa, venäjää, saksaa, espanjaa, Saarinen luettelee.
Kaikkiaan työtekijöitä arvioidaan laajennuksen jälkeen olevan noin 220.

Myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi peruskiven muuraustilaisuudessa 16. marraskuuta vankilan tuovan Vantaalle lisää työpaikkoja. Vantaata voidaan kutsua turvallisuuskaupungiksi, Viljanen pohti.
– Vantaalla on Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, keskusrikospoliisi, Säteilyturvakeskus, Tuomioistuinvirasto ja Itä-Uudenmaan poliisilaitos saa uudet toimitilat Jokiniemeen.
Vankilan laajennusosan rakentamisessa tehdään paljon töitä sen eteen, että kiristyneiden yhteydenpitorajoitusten noudattaminen helpottuu. Uudisosan rakenteet estävät kommunikoinnin "putkia pitkin" ja ikkunoista huutelu ei onnistu, Saarinen kuvaa.
– Vangit ulkoilevat yksin eikä heillä ole missään vaiheessa kuulo- tai näköyhteyttä muihin vankeihin.
Yhteydenpitorajoitusten noudattaminen on Saarisen mukaan tärkeää erityisesti siksi, ettei vankien keskinäinen kommunikointi sotke rikosten tutkintaa.

Karkaamisen estämiseksi myös laajennusosa tullaan varustamaan uusimmalla teknologialla. On varmistettava se, ettei vankilasta pääse ulos, mutta myös se, ettei vankilaan pääse ilman lupaa ulkopuolelta, Saarinen muistuttaa.
Valvonnassa hyödynnetään muun muassa laser-teknologiaa ja lämpökameroita.
– Mikään ei kuitenkaan korvaa valvontatyötä tekeviä ihmisiä.
Vankilassa on töissä muun henkilökunnan lisäksi kaksi koiraa ja pian niitä on kolme. Koirat eivät ole mukana valvontatyössä, vaan huumekoirina.
Vantaan vankilassa tarvitaan ehdottomasti lisää tilaa siksi, että sallittu tutkintavankien säilyttämisaika poliisin tiloissa tulee oletettavasti lyhenemään siten, että tutkintavangit kuljetetaan vangitsemispäätöksen jälkeen suoraan tutkintavankilaan.
Nykyään tutkintavankia voidaan pääsääntöisesti pitää poliisin tiloissa vangitsemisen jälkeen enintään seitsemän vuorokautta.