Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tutkimus: Tämä keino parantaa selvästi maahanmuuttajien lasten kotoutumista – "Ne, jotka eivät ole osallistuneet, ovat taidoiltaan selvästi jäljessä muita"

Kotona lasta hoitaville äideille tarvittaisiin kielikoulutusta, asiantuntija sanoo.

Varhaiskasvatus parantaa taustaltaan erilaisten lasten kouluvalmiuksia ja tukee kotoutumista. Virkamiehet saivat siitä hiljattain ensimmäistä kertaa kunnollista numeerista näyttöä.

– Intuitiivinen käsitys siitä, että varhaiskasvatukseen osallistumisesta hyötyvät erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapset, osoittautui oikeaksi, Teemu Haapalehto sanoo.

Lasten lukutaitoa, teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitataan toisella luokalla. Espoossa on näyttöä varhaiskasvatuksessa mukana olemisen merkityksestä siihen, kuinka hyvin lukeminen sujuu toisella luokalla. Ne maahanmuuttajalapset, jotka eivät ole osallistuneet, ovat taidoiltaan selvästi jäljessä muita.

– Kielitaito on keskeinen asia kotoutumisessa. Myös harrastuksilla, vaikkapa futisjoukkueeseen kuulumisella ja sillä, että on ystäviä, on iso merkitys. Espoossa onkin kehitetty harrastamisen Espoon mallia ja luotu isolla volyymilla maksuttomia harrastuksia, jotka nivoutuvat koulun arkeen. Harrastuksista on myös hyötyä oppimiselle ja koulumenestykselle, Haapalehto sanoo.

Kotouttaminen ei kuitenkaan tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Tätä asiaa OECD:kin on kritisoinut.

Ongelma johtuu Haapalehdon mukaan siitä, että aikuisten maahanmuuttajien kotouttaminen on nivottu työllisyyspolitiikkaan ja sitä kautta TE-toimistojen vastuulle. Jos maahanmuuttaja ei kuulu työvoimaan, eli äiti on pienten lasten kanssa kotona, hän ei kuulu TE-toimiston kohderyhmään.

– Isä saa työmarkkinatukea ja noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen, jonka valtio maksaa. Äiti saa tulonsiirtoja, kun hän hoitaa lapsia kotona.

Suomi onkin pärjännyt maahanmuuttajanaisten työllistymisessä muita pohjoismaita heikommin.

– Vasta 15 vuoden Suomessa olon jälkeen miehet ja naiset ovat työllistymissä samalla viivalla.

Kotouttamislain kokonaisuudistus on nyt työn alla, mutta se on Haapalehdon mielestä jäämässä puolitiehen. Nyt olisi mietittävä, miten kotona lapsia hoitaville äideille järjestetään kielikoulutusta ja miten ratkaistaan lastenhoito koulutuksen aikana. Jälkimmäinen asia jää uudistuksessa auki.