Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Liito-oravan kanta on hyvin vahva Espoossa – "Ei ole mitään merkkejä, että menisi huonosti"

Haasteellista on, kuvaa Espoon ympäristönsuojelun palvelualueen ympäristöasiantuntija Laura Lundgren liito-oravan ja kasvavan kaupungin tarpeiden yhteensovittamista.

Yksi esimerkki tästä nähtiin hiljattain Suurpellossa, jossa kaupunki päätyi kaatamaan osan kaavoitetun tontin puista, jotta liito-orava ei pääsisi leviämään tontille. Tontti on lainvoimaisessa kaavassa varattu julkisten palvelujen tontiksi, jolle voi rakentaa tulevaisuudesa esimerkiksi päiväkodin.

Liito-oravan leviäminen tontille olisi tehnyt päiväkodin rakentamisen haastavaksi tai estänyt sen jopa kokonaan.

Espoon erikoinen konsti tyrmistytti asukkaat: Jykevät puut hakattiin nurin, jotta liito-orava ei leviäisi

Lundgrenin mukaan Suurpellon tontin haapojen kaataminen oli harvinainen poikkeus. Se ei vaaranna liito-oravan elinolosuhteita, sillä vieressä on laaja Keskuspuiston alue, jossa liito-oravalle riittää puita.

Lundgren sanoo, että kasvava Suurpelto tarvitsee palvelunsa. Lisäksi liito-oravan ja päiväkodin yhteiselo samalla tontilla olisi voinut tuoda hankaluuksia. Jos liito-orava olisi ehtinyt vallata päiväkotitontin puita levähdys- ja pesintäpaikoikseen, puita ei olisi jatkossa saanut kaataa tai vahingoittaa.

– Puiden olisi pitänyt antaa vanheta rauhassa, mikä tarkoittaa sitä, että jonain päivänä ne olisivat olleet ihmiselle vaarallisia. En pidä järkevänä sitä, että tällaisia puita jätetään päiväkotitontille, tai muullekaan vastaavaan käyttöön tulevalle tontille, Lundgren sanoo.

Liito-oravan kanta varsinkin Etelä-Espoossa on Lundgrenin mukaan hyvin elinvoimainen.

Liito-orava on todistetusti ylittänyt Länsiväylän ainakin kahdesti – nyt Espoo rakensi ilmasillan, jota niiden toivotaan käyttävän

– Voi sanoa, että liito-oravia on melkeinpä missä tahansa kaupunkimetsikössä, jossa on isoja haapoja. Havaintoja tulee paljon kaupunkilaisilta, ja niitä löytyy myös kartoituksissa, joita tehdään kaavoituksen yhteydessä. Ei ole mitään merkkejä siitä, että liito-oravalla menisi huonosti Espoossa, Lundgren toteaa.

Liito-orava on niin vahvasti suojeltu, että jos sen levähdys- tai pesäpuita löytyy kaavoitettavalta alueelta, rakentaminen täytyy käytännössä suunnitella uudelleen. Kokonaan levähdys- ja pesäpuut eivät välttämättä kuitenkaan estä tontin rakentamista.

– Pesä- ja levähdyspuiden ympärille täytyy jättää ryhmä puita, mutta muilta osin tontille voi usein rakentaa. Toki tiiviissä kaupunkiympäristössä liito-oravien suosimien vanhojen, isojen kolopuiden säilyttäminen on haasteellista, sillä puut tarvitsevat tilaa menestyäkseen ja vanhenevista puista voi tulla myös vaarallisia ihmiselle.

Onko liito-orava Espoon näkövinkkelistä jo liiankin tiukasti suojeltu? Lundgrenin mielestä ei.

– Jotta laji voi pysyä elinvoimaisena, sen lisääntymispaikat tulee suojella. Miten muutenkaan suojelun voisi toteuttaa? Jos tästä tingittäisiin, laji ei välttämättä säilyisi, Lundgren perustelee.

– Haasteellista se toki on voimakkaasti kasvavassa kaupungissa, ja sen vuoksi on Espoossakin jouduttu tekemään kalliita ratkaisuja, hän myöntää.

Toisaalta liito-oravaa voi kiittää siitä, että monien mielestä liian tiiviiksi kasvavassa Etelä-Espoossa on säilynyt vihreää.

 – Useita metsiköitä on jäänyt liito-oravan vuoksi rakentamatta. Siinä mielessä voi ajatella, että liito-oravan etu on myös ihmisten etu. Ja toki puilla on muutakin arvoa kuin toimia liito-oravan pesäpuina, Lundgren sanoo.