Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoon erikoinen konsti tyrmistytti asukkaat: Jykevät puut hakattiin nurin, jotta liito-orava ei leviäisi

Viime viikolla Espoossa asuva elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo raivostui. Rastimon Suurpellossa sijaitsevan kodin parvekkeelta avautui näkymä kauniiseen metsikköön, joka oli aikoinaan sinetöinyt muuttopäätöksenkin. Erityisesti Rastimo ihaili suureksi kasvaneita haapoja.

Maanantaina, Rastimolle täysin yllätyksenä, puita ryhdyttiin kuitenkin kaatamaan.

– Ne olivat isoja, arvokkaita haapoja. Tiedän kyllä, että paikalle on varattu tontti päiväkodille, mutta saamani tiedon mukaan sitä ei olla rakentamassa vielä vuosiin. Miksi ihmeessä arvokkaat puut piti kaataa nyt, Rastimo ihmettelee.

Liito-oravan kanta on hyvin vahva Espoossa – "Ei ole mitään merkkejä, että menisi huonosti"

Tontille ei tosiaan olla lähivuosina rakentamassa mitään, vahvistaa puunkaatotyön tilannut hankepäällikkö Tuija Höysniemi Espoon kaupunkiympäristön toimialalta. Kaupungin omistama tontti on voimassa olevassa kaavassa merkitty Y-tontiksi, jolle voi joskus tulevaisuudessa rakentaa esimerkiksi päiväkodin.

Miksi asukkaita ilahduttaneet suuret puut piti kaataa nyt, jos rakentamista ei ole tiedossa moneen vuoteen?

Tontti on tärkeää pitää rakennuskelpoisena.

Tuija Höysniemi

Höysniemen vastaus on yllättävä: puut on kaadettava, jotta liito-orava ei pääsisi levittäytymään viereisestä Keskuspuistosta päiväkotitontille. Jos näin kävisi, tontille ei todennäköisesti voisi tulevaisuudessa rakentaa päiväkotia, sillä liito-orava on sekä EU-direktiivin että Suomen luonnonsuojelulain tiukasti suojelema eikä sen lisääntymis- tai levähdyspaikkoja saa hävittää.

Suurpellon tontti sijaitsee aivan Keskuspuiston reunassa ja liito-oravista on jo merkkejä tontin pohjoisreunassa. Siksi hakkuut koskevat nyt vain eteläosaa tontista.

– Kyseinen Suurpellon tontti on merkittävä julkisten palveluiden reservi Suur-Matinkylän alueella. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä alueen väkimäärä voi kasvaa jopa kymmenillä tuhansilla, ja uudet asukkaat tarvitsevat palveluja. Tontti on tärkeää pitää rakennuskelpoisena, Höysniemi sanoo.

Espoossa on eri puolilla useita vastaavia, vielä rakentamattomia Y-tontteja, jotka on varattu tulevaisuuden päiväkoteja, kouluja ja muita julkisia palveluja varten. Höysniemi kertoo, että kun tontteja on käyty läpi, joillekin liito-orava on jo ehtinyt levitä. Näiden tonttien rakentaminen on tulevaisuudessa haasteellista.

– Mikäli kaupunki voisi luottaa siihen, että rakentamiselle kaavoitettu paikka voidaan rakentamisen tullessa ajankohtaiseksi hyödyntää kaavan mukaisesti, voisivat tällaiset tontit pysyä väliajan metsäisinä. Tämä pitäisi huomioida jo lainsäädännössä, ettei se jää yksittäisten käsittelijöiden arvioinnin varaan, hän sanoo.

Lue myös:

Liito-orava on todistetusti ylittänyt Länsiväylän ainakin kahdesti – nyt Espoo rakensi ilmasillan, jota niiden toivotaan käyttävän

Kaupungilla ei Höysniemen mukaan ole tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä varmistamaan valmennushakkuilla, että kaupungin tonttivaranto säilyy sellaisena, että sitä voi käyttää kaavan mukaisesti.

Höysniemi myöntää, että käytäntö voi kuulostaa luonnonsuojelun kannalta nurinkuriselta. Hän muistuttaa kuitenkin, että kaavoituksessa tulee varautua kaupungin tarpeisiin useita vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin.

Päiväkoti- tai koulutontin löytäminen valmiiksi rakennetulta alueelta on vaikeaa. Siksi niitä varataan kaavoituksessa myös tulevaisuuden tarpeisiin.

– Jos emme pysty käyttämään kaavoissa olevia, asutuksen luona sijaitsevia Y-tontteja, joudumme rakentamaan palveluja kaupungin laidoille, kauas asukkaista. Se lisää autorallia, mikä puolestaan sotii kestävää kehitystä vastaan. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että reservissä olevat kaupungin tontit pysyvät rakentamiskelpoisina, Höysniemi sanoo.

Kaisa Rastimoa perustelut eivät vakuuta. Hän on aiemmin ollut vihreiden valtuutettuna muun muassa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja uskoo, että päiväkodille löytyisi toinenkin tontti.

– Eihän ole edes varmaa, että päiväkotia tullaan koskaan rakentamaan. Ja joka tapauksessa on irvokasta, että liito-oravan lapsilta tuhotaan elinympäristö, jotta ihmislapsille jäisi joskus tulevaisuudessa tilaa, Rastimo sanoo.

Rastimo on tuohtunut myös siitä, että hakkuista ei ilmoitettu asukkaille mitään etukäteen.

– Mielestäni tämä on ympäristörikos. Liito-orava on suojeltu, ja suojelun pitäisi koskea myös kaupungin tontteja. Jos Espoo pääsee tästä kuin koira veräjästä, se antaa myös muille Suomen kunnille oikeuden käyttäytyä vastaavasti, hän sanoo.