Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoon metropäätös syntyi poikkeuksellisella tavalla – "Ei minulle ainakaan mitään traumoja jäänyt", neuvotteluja johtanut Eeva Honkanummi sanoo nyt

Länsimetro jakoi mielipiteet. Päätös on vaikuttanut voimakkaasti Espoon rakentamiseen.

Espoon kaupunginvaltuustossa tehtiin historiallinen päätös 25.9.2006. Vuosikymmenien vatvomisen jälkeen valtuusto päätti äänin 45–19 ja 3 tyhjää, että metro tulee Espooseen ja että se kulkee koko Ruoholahden ja Matinkylän välisen matkan tunnelissa.

Ratkaisevassa äänestyksessä olivat vastakkain Eeva Honkanummen (vihr.) esittämä ja valtuuston neuvottelukunnan sorvaama, teknisen toimen johtaja Olavi Loukon muotoilemalla 12 reunaehdolla höystetty päätös ja Kati Pohjanmaan (kok.) esittämä kehitetty linja-autojärjestelmä (LV 27.9.2006).

Samassa jutussa kerrotaan espoolaispäättäjien haluavan, että metrolinjaa jatketaan Kivenlahteen asti heti Ruoholahti–Matinkylä -linjan jälkeen.

Metron kannattajat perustelivat metroratkaisua seudullisuudella ja elinkeinoelämän tarpeilla. Monet vastustajat pitivät metroa kalliina, tehottomana ja Espoon kaupunkirakenteeseen sopimattomana. Etenkin vihreiden ryhmässä haikailtiin sitä, että pikaraitiotievaihtoehtoa ei tutkittu kunnolla.

Äänestyksessä kokoomuksen, Rkp:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien ryhmät jakaantuivat puolesta ja vastaan. Demarit ja vasemmistoliitto kannattivat kokonaisuudessaan metroa.

Espoo valitsi metron – ja yhteistyön, Länsiväylän silloinen päätoimittaja Martti Puranen otsikoi pääkirjoituksensa.

Monet joukkoliikennettä ja yhdyskuntasuunnittelua jarruttaneet lukot avautuvat.

Espoon johtavat poliitikot olivat metropäätöksen alla sitä mieltä, että Espoolla ei ole varaa kyläpolitikointiin, vaan seudun etu ajaa monessa asiassa edelle.

Harvinaista metropäätöksen tekemisessä oli se, että kaupunginhallitus ei antanut valtuustolle päätösesitystä, vaan jätti ratkaisun puhtaasti valtuutetuille. Valtuustoryhmätkään eivät tehneet sitovia ryhmäpäätöksiä, vaan antoivat valtuutetuille vapaat kädet äänestykseen.

"Kaikki myöntävät, että metro on muutakin kuin joukkoliikenneratkaisu. Metro ja siihen liittyvät muut liikenneratkaisut ohjaavat Espoon maankäyttöä. Kun ratkaisu on nyt tehty, monet joukkoliikennettä ja yhdyskuntasuunnittelua jarruttaneet lukot avautuvat", päätoimittaja Puranen analysoi metropäätöksen jälkeen.

–Päätös syntyi hyvässä hengessä, ei minulle ainakaan mitään traumoja jäänyt. Meillä oli yhdessä tekemisen draivi, viime vaiheen neuvotteluja johtanut Eeva Honkanummi sanoo nyt.

– Jos raideratkaisua ei olisi tehty, Espoota olisi rakennettu yksityisautoilun varaan. Silloin oli kovia paineita avata uusia alueita rakentamiselle, esimerkiksi Hista.

Vihreät olisivat halunneet Etelä-Espooseen metroa kevyemmän raideratkaisun, mutta käytännössä se oli mahdotonta, koska Helsingissä oli jo metro.

– Saimme leivottua ratkaisuun toisen ison joukkoliikenneratkaisun eli raidejokerin ja se oli iso poikkeama pohjaesitykseen. Nyt raidejokerikin on kohta käyttövalmis.

Honkanummi katsoo, että raideliikennepäätöksen ympärille on voitu rakentaa kestävää maapolitiikkaa, kun rakentamista on voitu keskittää raiteiden varrelle.

Junaradan varrella Tuomarilassa asuva, politiikan jättänyt Eeva Honkanummi käyttää paljon joukkoliikennettä.

– Kun pitää mennä Helsinkiin, menen aina junalla.

Metropäätöksen aikaan bussivaihtoehdon kannalla ollut Kati Pohjanmaa – joka myös on jättänyt politiikan – on sillä kannalla, että pikaraitiotie olisi ollut parempi vaihtoehto.

– Pikaraitiotie olisi ollut joustavampi. Tämän päivän Espoossa metro on ihan ok, koska kaupunkia on rakennettu sen mukaan. Tältä pohjalta pitää nyt tehdä parhaita mahdollisia ratkaisuja, Pohjanmaa sanoo.

Vaikka Pohjanmaa ei itse olisi valinnut metroa, hän kuitenkin käyttää metroa lähes joka viikko.