Kokoomuksen mukaan ensi vuoden budjetti on ”varsin kokoomuslainen”. Sovusta irtautunut kristillisdemokraatit arvosteli ratkaisua.
Espoon kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen puheet keskiviikkona keskittyivät lasten ja nuorten asioihin. Tilanne on uusi, koska sote-uudistus leikkaa ensi vuonna sekä kaupungin menoja että tuloja.
Neuvotteluja loppuvaiheessa johtanut Nina af Hällström (r.) totesi, että talousarviota on tehty poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, jossa Ukrainan sota ja henkilöstöpula heijastuvat kaikkeen. Hän luonnehti neuvotteluja kuitenkin rakentaviksi. Sovussa ovat mukana kaikki muut puolueet paitsi kristilliset ja perussuomalaiset.
Hyvä asia af Hällströmille on se, että budjettiin lisättiin neljä miljoonaa euroa. Suurin osa siitä menee kasvun ja oppimisen toimialalle. Resursseja saatiin myös maankäyttöön ja ympäristön suojeluun.
Kaikki ryhmät kiittivät sitä, että talousarviolla kohennetaan lasten ja nuorten tilannetta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Joel Vanhanen totesi budjetin vastaavan hyvin kaupungin haasteisiin. Vanhasen mukaan lopputulos näyttää ”varsin kokoomuslaiselta”.
– Vastuullinen talouden pito on kaiken muun hyvän edellytys.
Kokoomuksen mukaan tavoitteena pitää olla espoolaisten verotaakan pienentäminen.
Henna Partanen (vihr.) kiitti neuvottelijoita siitä, että lasten ja nuorten tilanteelle riitti ymmärrystä.
– Neuvottelutulos tarkoittaa opetuksen säästötoimien torppaamista. Pienluokkia voidaan yhä toteuttaa.
Hän arvioi, että investointikatto on otettava tarkasteluun, jos kaupungin kasvu jatkuu kovana.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Markku Sistonen kiitti sitä, että lapsiin ja nuoriin satsataan monin tavoin.
– Oppimisvelkaa joudutaan paikkaamaan vielä monta vuotta, Sistonen arvioi ja lupasi, että tilannetta seurataan.
Perussuomalaisten Henna Kajava (ps.) huomautti, että koulutusleikkaukset torjuttiin vain ensi vuoden osalta. Hän arvosteli myös budjetin tekotapaa.
– Budjettineuvottelut olivat liian kiireinen prosessi. Talousarvioehdotuksessa tulisi esittää jatkossa riittävän yksilöidysti menot ja leikkausesitykset, jotta se soveltuu päätöksenteon pohjaksi ilman tarvetta lukuisiin tarkentaviin kysymyksiin virkamiehiltä.
Kristillisdemokraateille neuvottelujen lopputulos oli suuri pettymys.
– Neuvottelujen lopputulos on murusia rikkaan pöydältä niille, jotka tässä kaupungissa apua ja tukea tarvitsevat, Antero Laukkanen (kd.) kiteytti.
Jos kaupunki tekee 200 miljoonan ylijäämää, miksei sieltä irtoa muutamaa miljoonaa niille ihmisille, jotka tarvitsevat, Laukkanen ihmetteli.
Vasemmistoliiton Tiina Aavaparta korosti, että parasta tulevaisuuden turvaa on se, että varhaiskasvatus ja opetus toimivat hyvin.
Riikka Pakarinen (kesk.) arvioi, että investointikattoa on pian tarkasteltava uudelleen kasvun vuoksi.
– Ei ole realismia puhua veroprosentin laskusta, hän huomautti.
Liike Nytin Nora Stenvall totesi olevan selvää, että Espoon on tehostettava toimintaansa. Hän näki, että 2023–2024 Espoon organisaation rakenne on arvioitava uudelleen.